Kirjoittaja biologinalku » 17 Heinä 2015, 15:34
On hankalaa sanoa, miksi pidän linnuista ja yleensäkin luonnosta enkä vaikkapa leijasurffauksesta tai piirtämisestä. Tai oikeastaan leijasurffausta en ole alkanut harrastamaan siksi, koska ensin pitäisi käydä jokin kurssi enkä minä millekään kursseille ole koskaan ollut innokas menemään. Mieluummin perehdyn kirjojen tai internetin avulla minua kiinnostaviin asioihin. Vaikka olen ollut jo muutaman vuoden lintuharrastaja, en ole vieläkään saanut liityttyä alueeni lintuyhdistykseen ja sitä kautta BirdLifeen.
Kiinnostukseni luontoa kohtaan heräsi jo varhain lapsena enkä tiedä, mikä sai minut kiinnostumaan luonnosta. Ehkä sillä oli hieman vaikutusta, että isäni tietää luonnosta jonkin verran, tunnistaa yleisimmät linnut, nisäkkäät ja kasvit. Perustin lapsena pihallemme ruokintapaikan, ja isä kertoi, minkä nimisiä lintuja siihen tuli. Vähitellen aloin tutustumaan lintuihin lintukirjan avulla. Perheen kanssa kävimme usein keväisin lintutorneilla, kun olin pieni.
Jossain vaiheessa ostimme digikameran. Ensiksi oli masentavaa, että sillä ei saanut tarpeeksi isoa suurennosta talviruokintapaikan lintujen kuvaamiseen, mutta sitten tapahtui ahaa-elämys: kuvaa pystyi suurentamaan jälkikäteen. Räpsin kameralla olohuoneen ikkunasta kuvia ruokailevista pikkulinnuista. Kun isä ja äiti huomasivat kiinnostukseni valokuvaukseen, he antoivat minulle yhtenä jouluna oman digikameran. PIan aloin viritellä sen eteen kiikaria, jotta saisin suuremman suurennoksen lintujen kuvaamiseen. Joskus 11-vuotiaana sain syntymäpäivälahjaksi halvan kaukoputken. Sen avulla lintutornilla pystyi näkemään kiikarille liian kauaksi jäävät linnut ja sen läpi pystyi ottamaan digipokkarilla kuviakin.
Miksi juuri linnut ovat kiinnostuksenkohteissani ykkössijalla? Se johtuu varmaan pitkälti samoista asioista kuin yleisestikin lintuharrastuksen suosio. Lintujen lajimäärä on sopiva; kesäkuussa Sotkamossa havaittu idänkäki oli maamme 474. laji. Esimerkiksi monissa hyönteisryhmissä on tuhansia lajeja, joita kaikkia kukaan ei voi oppia tuntemaan. Lintujen määrittäminen tarjoaa sopivasti haastetta niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin harrastajalle. Esimerkiksi keväiset sorsakoiraat on helppo oppia tuntemaan, mutta harvinaisen sirrin löytäminen ja tunnistaminen syksyisestä sirriparvesta saattaa aiheuttaa päänvaivaa kokeneellekin harrastajalle. Linnuista riittää opittavaa koko eliniäksi, mutta yleisimmät lajit oppii nopeasti. Linnut ovat myös hyvin näkyvä ja kuuluva osa luontoamme. Niitä on joka paikassa ja ympäri vuoden. Kokeilepa mennä ulos katselemaan ja kuuntelemaan - on ihme, jos et havaitse yhtäkään lintua.
"Valta tuo mukanaan hirvittävän vastuun halusimmepa sitä tai emme. Meidän käsissämme on nyt oma kohtalomme ja kaikkien niiden elävien olentojen tulevaisuus, jotka kanssamme jakavat maan."
-Sir David Attenborough