Historia ja yhteiskuntaoppi

[biologinalku]

Peruskoulussa historia alkoi viidennellä luokalla ja jatkui kahdeksanteen luokkaan. Yhdeksännellä luokalla sen korvasi yhteiskuntaoppi. Siis neljänä vuotena historiaa ja yhtenä yhteiskuntaoppia. Lukiossa suhde on samankaltainen: historiaa on neljä pakollista kurssia ja yhteiskuntaoppia kaksi. Miksi historiaa opiskellaan enemmän? Eikö olisi tärkeämpää ymmärtää nykymaailmaa, jota yhteiskuntaopissa käsitellään?

[Santiny]

Aika lähelle nykyhetkeä mentiin kyllä historiassakin. Mielestäni yhteiskuntaopissa käytiin olennaisimmat, tosin minulla menee helposti puurot ja vellit sekaisin peruskoulussa ottamieni valinnaisten kurssien takia (taloustieto ja lakitieto). Enemmän pitäisi opettaa käytännön asioita. Näyttää miten veroilmoitus tehdään, opettaa työnhakutaitoja, opettaa verokortin käyttöä, selittää pankkikortin ja luottokortin ero kunnolla, vakuutusasioita voisi myös tarkastella. Myös lainakorkojen eroja kannattaisi käydä läpi. Meillä osa näistä selitettiin pikaisesti, mutta luulen opettajan ottaneen aika paljon vapauksia. Esimerkiksi sijoittamisesta puhuttiin vain valinnaisella kurssilla.
Lukiossa voitaisiin myös opetella esimerkiksi opintotuen hakemista. Käytännön asioita, joita oikeasti tarvitsee elämässä. Ei kaikkien vanhemmat auta tai osaa auttaa. Tai sitten kotitaloustunteja runsaasti enemmän ja siirretään (yksilön) talousasiat sinne.

Itse luistelin hissasta läpi tekemättä ikinä mitään (peruskoulussa ei ollut kokeita ja lukiossa sain ysejä ja kymppejä arvaamalla #lepsuope). Ehkä siinä olisi se ensimmäinen kehityskohde siltä alalta.

[<Empty>]

No koska voit olla varma että nykynuoret ymmärtävät nykyajasta edes jotain mutteivät historiasta välttämättä mitään. Lisäksi historiasta on paljon enemmän asiaa kuin nykymaailmasta.

[biologinalku]

Enemmän pitäisi opettaa käytännön asioita.

Juuri näin minunkin milestäni. Monet opetettavat asiat ovat sellaisia, ettei niitä tarvitse koskaan, mutta tärkeitä käytännön asioita jätetään opettamatta.