Oma koti

[Fnfn]

Se on hauskaa kun menee jonnekin randomiin paikkaan Google Mapsilla ja näet omakotitalon tai jonkun rivitalonpätkän tai muuta ja tajuat, että tuo on jonkun koti. Tiedättehän, koti.

Millainen teidän koti on ja millaisen haluaisitte tulevaisuuden kotinne olevan?
Millaisissa "kodeissa" olette asuneet (eli siis oletko asunut muissa taloissa/asunnoissa kuin missä nyt asut?)

Vastaan itse huomenna kun on enemmän aikaa.

[biologinalku]

Aivan alkuun perheeni asui rivitaloasunnossa, mtta sitä aikaa en muista, koska olin niin pieni. Asunto kävi liian pieneksi, ja rakensimme lähistölle omakotitalon, jossa asumme vieläkin. Rakennusaikana asuimme mummun ja papan omakotitalossa heidän asuessaan toisessa asunnossaan. Koko elämäni olen asunut samassa kunnassa.

Jatkuu mahdollisesti huomenna.

[jokutyyppi19]

Millaisissa "kodeissa" olette asuneet

Älä shinä vähättele minu... minu pahfhvil...laatikkoa... Itekki vielä... SAATANA SAAT... *oksentaa* ...shaatanan huorat...

[Santiny]

Meillä on 60-luvun omakotitalo, isoisäni omin käsin rakensi tämän. Ukki kuoli syntymääni edeltäneenä kesänä. Olin parin kuukauden ikäinen kun muutimme tähän. Olen siis asunut samassa talossa nyt 21 vuotta. Alue on rauhallinen, enimmäkseen vanhuksia. Piha on iso. Oli hyvä paikka kasvaa, kaveritkin olivat lähellä kunnes lähdin kouluun kauemmas, eikä aikaa kavereille enää ollut koulun, pidempien koulumaktkojen ja lisääntyneiden treenien vuoksi. Kyllä minä vielä omaan kämppään muutan. Ehkä jossain vaiheessa muutan opiskelijakämppään, mutta ehkä vasta sitten kun minulla on mahdollisuus työskennellä opiskelun ohessa eli vasta kandivaiheen jälkeen. Asuntosäästäjä olen. Tavoitteeni on ilmeisesti saada kaksio (pankki tämmöisen säästötavoitteen minulle lätkäisi) mahdollisesti tästä kaupunginosasta.

Joo meni vähän rönsyilyksi. Ei mulla ole hirveesti kerrottavaa kun aina olen samassa tönössä asunut. Huonetta vaihdoin kun sisko muutti pois. Sen huone oli ainakin kymmenen senttiä leveämpi ja varmaan metrin tai kaksi pitempi. Miinusta sijainti autotallin vieressä, joten herään joka aamu siihen, kun faija lähtee töihin ovet paukkuen.

[<Empty>]

Syntyessäni, kun vanhempani olivat vielä yhdessä asuimme yksikeroksisessa 70-luvun tiilistä rakennetussa omakotitalossa.

Sitten kun vanhempani huojentavasti erosivat muutin äitini kanssa neljäkerroksiseen rivitaloon, jonka idea oli vähän sama kuin englantilaisten rivitalojen paitsi ettei siinä ollut takapihaa eikä se näyttänyt samanlaiselta. Seinät olivat aika ohuet ja huoneet pienet. Mukavaa siellä oli.

Sitten kun talon vuokraisäntä ei jostain vitun syystä suostunut myymään taloa meille niin muutimme aivan entisen, ja tulevan kouluni viereen. (Lähellä on myös pari muuta koulua) Katumme onkin ovelasti nimetty, Koulukatu. Se on vaan kerrostalokolmio mutta koti kuitenkin.


Minulla ei ole juuri minkäänlaisia toiveita oman kämpän suhteen. Kämppis saattaisi olla kiva niin ei olisi niin yksinäistä.


Porissa on aika halvat vuokrahinnat.

[Fnfn]

Ensimmäinen kotini oli rivitaloasunto, jossain asuin ensimmäisen vuoteni. Sillä alueella asui paljon lapsia ja monet niistä perheistä olivat meidän perhetuttuja vielä muutettuamme sieltä pois (ja vieläkin) ja esim. yksi ala-asteaikaisista parhaista ystävistäni asui ihan meidän seinänaapurissa siellä perheineen (kaikilla siellä asuvista oli muuten ihan kamala määrä lapsia rivitaloasuntoa ajatellen, n. 4-7...) ja meidän isosisarukset olivat keskenään kavereita. Lisäksi minun kavereitani sieltä olivat tuon yhden tytön lisäksi minua vuoden nuorempi tyttö ja vuoden vanhempi poika (he olivat sisaruksia). Lisäksi toinen nykyisistä bestiksistäni asui alueella ekan vuotensa, mutta häneen tutustuin paremmin vasta 13-vuotiaana. Mutta kuten sanottu, olin reilu 1-vuotias kun muutimme pois, joten en muista siellä asumisesta tuon taivaallista, mutta yhteydet alueen ihmisiin ovat jääneet, senkin jälkeen kun hekin muutti sieltä pois (osa siis). Etenkin isosiskoni ja -veljeni muistelevat sitä rivitaloa ja sen kadun tunnelmaa lämmöllä.

Sitten me muutimme kerrostaloon asumaan, kun meille alettiin etsiä tonttia ja rakentaa omakotitaloa. Asuimme toisessa kerroksessa, A-rapussa. Se oli melko tilava kerrostalo ja siinä oli monta rappua ja siellä asui paljon erilaisia ihmisiä, niin vanhuksia kuin lapsiperheitäkin. Olin reilu kolmevuotias kun muutimme sieltä omakotitaloomme. En muista sitä kerrostaloasuntoa kovin tarkasti, mitä nyt joitain hyvin hataria muistikuvia tai muistoja ajalta. Parhaiten muistin rappukäytävän. Kun muutimme sieltä pois, yksi ala-asteen kavereistani muuten muutti perheensä kanssa siihen asuntoon! Kun kävin siellä myöhemmin, etenkin kerrostalon rapun ja sen käytävän, missä on sauna, pyykkitupa tms. oli niin tuttu Myös asunnon muoto, etenkin olohuone, vaikutti siltä, että olin ollut siellä aikaisemminkin.

Sitten muutimme tänne omakotitaloon, mikä valmistui vuonna 1998, missä olen asunut suurimman osan elämästäni. Meillä on 4 makuuhuonetta ja paljon tilaa, oma takapiha, oma sauna. Iskä oli paljon rakentamassa täällä, samoin ammattikoulun pojat auttoi, mikä tuli halvemmaksi Muuten oli totta kai paljon ammattimiehiä ja muita. Minäkin muistan jotain rakennusvaiheesta. Muistan olleeni takapihalla ja leikin ison hiekkakasan päällä. Talvella talo oli jo valmis, paitsi terassin laudat puuttui. Seuraavana kesänä nekin sitten laitettiin.

Jaan huoneeni vielä siskoni kanssa, vaikka isosiskoni ja -veljeni ovat jo muuttaneet pois. Mutta se on minun huone, enkä halua sitä vaihtaa. Sen lisäksi meillä on selkeä jako siskon kanssa siitä, mitä eri huoneissa tehdään: isosiskon huoneessa on tietokone ja siellä ollaan sillä, veljen huoneessa on dvd-laite ja siellä katsotaan telkkaria, meidän huoneessa piirretään, nukutaan, luetaan... mitä tahansa muuta keksiikään

Remottia meille tehtiin enemmän vuonna 2006, kun me vaihdettiin lasten huoneista tapetit ja lattiat, ennen siellä oli lattiamatot (etenkin meidän huoneessa tosi muhkurainen) ja meillä oli myös lasten tapetit . Rakastan yli kaiken isosiskoni tapetteja, mutta omasta huoneestani tuli aika pettymys. Olin 11-vuotias sekä kovassa kuumeessa (samoin oli siskoni) kun meille tapetteja valittiin ja en yhtään jaksanut kiinnostua niitten valitsemisesta, joten äitini valitsi ne meidän puolestamme, näytti meille ja me vaan vähän vilkaistuamme hyväksyttiin. Ne on sellaiset hailakan keltaiset, missä on vähän sellaisia kuvioita. On ne ihan kivat, mutta olisin ottanut ilman niitä kuvioita... Kaikkein eniten olisin halunnut kultaisen tai beigen huoneen, mutta sellainen taitaa olla hieman vaikea toteuttaa 11-vuotiaana olisin varmana halunnut jotkut mustat tai siniset...

Sitten viime vuonna muutin omaan kämppään, kahden hengen soluun. Se on luhtitalon kakkoskerroksessa. Kutsun sitä kys. paikkakunnalla ollessani kodiksi, mutta ei se todellinen koti ole.

Ehkä kirjoitan lisää illemmalla unelmakodistani, kun tämä näin venähti