Kirjoittaja Ihaa » 26 Syys 2015, 11:56
Tuo video... Minä koen joskus tuollaista. Ihmisiä, jotka puhuvat minulle, mutta joita ei ole. Mutta se ei kuitenkaan ole kovin paha. Alkuun kun en niistä välittänyt, vaan koetin unohtaa ja ignoorasin ne, alkoivat ne vain yltyä. Mutta sitten kun koetin tulla niiden kanssa toimeen, ajatuksillani viestitin niille ystävällisesti, vaihdoin mielipiteitä niiden kanssa, sitten ne rauhoittuivat, ja nykyään ne ovat hyvin satunnaisia.
Aiemmin lääketieteessä tällaisia ääniä koetettiin kitkeä pois usein lähinnä keskemällä unohtaa ne, mutta kun koetat olla ajattelematta jotain, et voi unohtaa sitä, vaan ajattelet sitä alvariinsa. Siksi tuollaiset äänet pitää hyväksyä, ja niiden kanssa pitää oppia tulemaan toimeen, sillä silloin ne useimmilla helpottavat. Tokikin tietoni tästä perustuvat lukemaani, ja pieniltä osin omiin kokemuksiini.