Tarvitaanko ylioppilaskirjoituksia?

[biologinalku]

Ylioppilaskirjoituksilla on pitkät perinteet, minkä vuoksi niistä ei haluta luopua. Jos tarkemmin ajatelaan, tarvitaanko niitä kuitenkaan nykymaailmassa? Yliopistot järjestävät ainakin lähestulkoon kaikilla aloilla omat pääsykokeensa, ja useimmiten pelkällä pääsykokeella on mahdollista päästä yliopistoon; esimerkiksi biologiassa puolet opiskelijoista otetaan pelkän valintakokeen perusteella ja loput valintakokeesta sekä ylioppilastodistuksesta saatavien yhteispisteiden perusteella. Yliopstoon voi siis päästä laiminlyömällä lukio-opinnot lähes täysin ja lukemalla vain pääsykoekirjat huolella. Ei pidä myöskään unohtaa, että usein tie yliopistoon käy valmennuskurssin kautta ja valmennuskurssibisnes on paisunut suureksi.

Lukion uudistamisesta on käyty viime aikoina runsaasti keskustelua. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen, ja lukion olisi pysyttävä mukana. Työelämässä tarvitaan uudenlaisia taitoja, joihin lukion pitäisi antaa valmiuksia. Lukiossa opetuksen päämääränä on nykyisin kuitenkin valmentaa opiskelijaa suoriutumaan mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksista. Ohjaavatko ylioppilaskirjoitukset liikaa lukio-opiskelua? Ylioppilaskokeissa vaaditaan suuren tietomäärän hallintaa, ja kursseilla kaikki aika menee yleensä tämän tiedon opettamiseen; väittelyille tai ryhmäkskusteluille - vaikka nämä harjoittaisivatkin tärkeitä taitoja työelämässä - ei useinkaan jää aikaa.

Kaikissa töissä ja yleensäkin koko yhteiskunnassamme arvostetaan pitkäjänteisyyttä. Mittaavatko ylioppilaskokeet sitä? Varsinkin reaaliaineissa kohtuullisen arvosanan voi saada lukemalla kirjat huolella vasta kirjoitusten kynnyksellä. Opiskelijalla saattaa lukion päättötodistus olla periaatteessa täynnä heikkoja arvosanoja, mutta ylioppilastodistusta voivat hallita korkeimmat arvosanat. Eikö päättötodistus kertoisi enemmän pitkäjänteisyydestä kuin ylioppilastodistus? Ammattikorkeakoulihin haettaessa se usein otetaankin huomioon, mutta yliopistoissa katsotaan vain ylioppilastodistusta - sen verran kuin katsotaan.

Mitä mieltä te olette ylioppilaskirjoituksista? Miten niitä pitäisi kehittää? Vai ovatko ne vain tarpeeton jäänne menneisyydestä?

[Vieras]

[Fnfn]

Mielestäni ylioppilaskirjoitukset on ihan hyvä juttu, kyllä sitä ainakin jotenkin voi testata sitä kautta miten osaa. Voihan sitä pitää tavallaan "sivistyskokeena". Ja monissa vähän kovemmissa tieteissä voi sisään päästä ihan ylioppilaskirjoituksella kun jyvät erotellaan akanoista. Tosin ehkä niitä korostetaan opetuksessa liikaa. "Tätä tulette sitten tarvitsemaan ylioppilaskirjoituksissa".

[Santiny]

Mielestäni ylioppilaskirjoitukset on ihan hyvä juttu, kyllä sitä ainakin jotenkin voi testata sitä kautta miten osaa. Voihan sitä pitää tavallaan "sivistyskokeena". Ja monissa vähän kovemmissa tieteissä voi sisään päästä ihan ylioppilaskirjoituksella kun jyvät erotellaan akanoista. Tosin ehkä niitä korostetaan opetuksessa liikaa. "Tätä tulette sitten tarvitsemaan ylioppilaskirjoituksissa".

Puhumattakaan siitä, miten huonoja itse kokeet ovat . Jokainen enkun kirjoittanut tietää.

[Atrytone]

Fukc te työelämä

[Fnfn]

Mielestäni ylioppilaskirjoitukset on ihan hyvä juttu, kyllä sitä ainakin jotenkin voi testata sitä kautta miten osaa. Voihan sitä pitää tavallaan "sivistyskokeena". Ja monissa vähän kovemmissa tieteissä voi sisään päästä ihan ylioppilaskirjoituksella kun jyvät erotellaan akanoista. Tosin ehkä niitä korostetaan opetuksessa liikaa. "Tätä tulette sitten tarvitsemaan ylioppilaskirjoituksissa".

Puhumattakaan siitä, miten huonoja itse kokeet ovat . Jokainen enkun kirjoittanut tietää.

Nnnojooo. Varsinkin se enkun yo-koe, jonka minä kirjoitin, oli ihan hirveä. Siitä tuli juttua lehtiinkin. Vastaukseksi annettiin, että pitää tehdä enemmän eroa L-M -oppilaisiin. Mietin vaan, että miksi ketään ei näyttänyt kiinnostavan miten B-A:n opiskelijat erotetaan toisistaan kun se oli minullekin toisinaan yhtä lottoamista Ja uusimmassa yo-kokeessa kuulemma jauhettiin ihan liikaa autoista. Pojille tuollainen mekaniikkasanasto on ehkä helpompaa kuin tytöille.

[Kurpizza]

Kenkkua, että aina tietyn määrän pitää reputtaa. Itse odotan reaaleiden kirjoittamista. Vaikka pitääkin lukea paljon, mutta tykkään kirjoittamisesta. En tiedä, mutta itse olen saanut parhaat pisteet esseistä, joissa oikeasti on ollut jotain inspiraatiota kirjoittaa. Toisaalta, onko se sitten reilua, että tarvitaan myös luovuutta ja monipuolista kielenkäyttöä, mitä on huomattavasti hankalampi opetella kuin oppikirjafaktoja. Itsellä on tavoitteena vähintään yhdessä koeviikon esseessä kirjoittaa jotain hauskaa.


Mutta kuitenkin, eikö kirjoituksia olla nyt uudistamassa? Mahdollisesti sähköistämisen jälkeen niin, että siellä käytettäisiin tietoja ja taitoja monipuolisemmin kuin että vain toistettaisiin ne paperille.

Mitä kauheaa on englannin kirjoituksissa?!

[morso97]

Minusta enkun yo-kokeessa ei ollut mitään valittamista. Tai ehkä se oli vähän liian helppo. Ruotsissa luetunymmärtämisissä oli sen sijaan kolme sivua pelkistä autoista ja useassa monivalinnassa vastausvaihtoehdot tarkoittivat periaatteessa samaa, vaikka vain yksi oli olevinaan oikein. Bilsa taas keskittyi 1-3 -kursseihin. Nelosesta ei ollut yhtään tehtävää ja vitosestakin vain yksi. Terveystiedossa oli kuulemma vain kaksi tehtävää oppikirjojen pohjalta, loput olivat tyyliin 'pohdi eettisiä ongelmia' tai 'kerro miten hygienia parantui 1800-luvulla'.

Meillä meni siis usko sensoreihin. Arveltiin, ettei heitä kiinnosta lainkaan abien taitojen monipuolinen testaus, he vain tekevät pari hassua tehtävää kun siitä heille maksetaan.

[Santiny]

Mitä kauheaa on englannin kirjoituksissa?!

Monivalinnat. Usein kaikki vaihtoehdot ovat väärin tai useampi kuin yksi on oikein. Siinä sitten arvot, mikä niistä on YTL:n mielestä oikea. Itse kuuluin siihen joukkoon, joka oli aika hyvä arvaamaan kunnes sitten sössin varsinaisen yo-kuunteluni oikein huolella ja menetin mahdollisuuteni kirjoittaa enkusta L. No sain E:n, mikä oli ihan okei sekin. Kertauskurssilla sain lähes täydet tai jopa täydet suunnilleen kaikista kuunteluista. Avokysymyksetkin ovat joskus harhaanjohtavia tai ainakin tosi tosi hämmentäviä. Jossain kuuntelussa puhuttiin sukeltajista ja alligaattoreista ja kysymyksessä kysyttiin, mitä vaaroja siinä saattaisi olla. Oikea vastaus oli tyyliin "levä saattaa tukkia imurin letkun". Anteeksi vain, mutta mitä vittua? Kaikki tietysti vastasivat, että alligaattori (tai ehkä se oli krokotiili miten vaan) saattaa purra sukeltajaa

Joo morso olen nähnyt pari terveystiedon yo-tehtävää ja aika pilipaliylppärihän se niiden perusteella tuntui olevan. Eihän siihen tarvitse edes käydä kuin pari kurssia!

Meillä matikanope oli koonnut kattavan aineiston siitä, minkä verran minkäkin aihepiirin tehtäviä yo-kokeissa on ollut ja taulukoinut ne. Oli helppo hahmottaa, että esimerkiksi derivointi on tärkeää, koska sitä tarvittiin yleensä seitsemässä tehtävässä. Sen sijaan esimerkiksi todari ei ole kovin tärkeää, siitä on vuosittain yksi tehtävä jos sitäkään. Sitten hän teki kertauskurssin tuntijaon suunnilleen sen taulukon pohjalta.

[Vieras]

Ruotsissa luetunymmärtämisissä oli sen sijaan kolme sivua pelkistä autoista ja useassa monivalinnassa vastausvaihtoehdot tarkoittivat periaatteessa samaa, vaikka vain yksi oli olevinaan oikein.

Ainiin, ruotsissahan ne autot olikin eikä englannissa.

[biologinalku]

Jaa, tästä tulikin sitten Valitetaan yo-kokeista ketju, mutta ei se haittaa mitään. Keskustellaan vaan siitä, mistä keskustelua herää.

Minä suhtaudun hieman epäröiden siihen kannattaako yo-kokeesta kovin herkästi valittaa, koska usein valittanevat eniten ne, jotka eivät osaa. On tietenkin oikeastikin huonoja tehtäviä ja yksipuolisia kokeita nähty. Esimerkiksi ruotsin kuullunymmärtämisessä oli joskus avokysymystehtävä, josta olivat niin nelosen kuin kympin oppilaat vedellleet nollia pisteitä. Tehtävä ei mitenkään eritellyt kokelaita, ja siitä lautakunta saikin valituksia, mutta eipä se varmaan kovin paljon arvosanoja laskenut, koska arvosanat annetaan suunnilleen Gaussin käyrän mukaan.

Kielten kokeissa on usein hankalia monivalintoja ja saattaa vaikuttaa, että kaikki vaihtoehdot tarkoittavat samaa tai kaikki ovat väärin. Uskon, että kyllä sieltä kuitenkin natiivipuhuja sen oikean vaihtoehdon useimmiten nappaisi. Katsokaa vaikka sauomen kielen yo-kokeita abitreenit-sivustolla (siis suomen kielen, ei äidinkielen). Muutenkin on ihan jännää katsoa miten niissä suomenruotsalaista yritetään huijata. Kun ruotsin yo-kokeita selailin, huomasin, että yhdessä oli hirveästi luontoon liittyviä tekstejä ja toisessa johonkin toiseen aiheeseen liittyviä. Näyttäisi melkein siltä, että kokeissa on usein jokin teema. Se ei välttämättä ehkä ole hyvä asia.

Pitää kuitenkin sen verran ymmärtää sensoriraukkojakin, että hyvän kokeen tekeminen on hankalaa eikä siinä aina voi täydellisesti onnistua. Yhtä hyvää koetta kun ei voi käyttää useampaan kertaan eikä edes samoja tehtäviä käytetä useissa kokeissa.

[Santiny]

Enkun yo-kuuntelu on kyllä ollut pahamaineinen pitkään, myös opettajien keskuudessa. Käskevät vain valitsemaan vähiten väärän vaihtoehdon. Kokeen pitäisi mitata kuullunymmärtämistä, ei sitä, miten hyvin osaa lukea sensorin ajatuksia. Minähän siis kuitenkin olin hyvä siinä lajissa, vaikka lopullinen kuuntelu ei mennytkään ihan nappiin. E ei silti ole huono. Terveystietoa en kirjoittanut, enkä käynyt kaikkia kursseja. Puhuin vain parista tehtävästä, jotka näin.

Matikan yo-koe on mielestäni aika hyvä, tosin joskus se saattaa painottaa joitain osa-alueita vähän liikaa. Minun kokeessani oli tavallista enemmän geometriaa, joka on heikko kohtani. Tai ainakin oli. Sain kyllä silti saman pistemäärän kuin prelissäkin, joten en oikein tiedä, haittasiko se sitten kuitenkaan niin paljon kuin kokeen jälkeen ajattelin.

[morso97]

Sensoreilla on omat keinonsa saada kokeiden tulokset sopimaan normaalijakaumaan. Esimerkiksi viime kevään ruotsin "katastrofikuuntelussa" kahdesta vaikeimmasta avokysymyksestä annettiin kaikille täydet pisteet, riippumatta siitä, mitä abi oli siihen vastannut. Toisin sanoen, ne, jotka olivat vastanneet kysymyksiin väärin tai eivät olleet vastanneet mitään, saivat kuusi lisäpistettä ja ne, jotka olivat vastanneet näihin kahteen kohtaan oikein, eivät saaneet mitään hyvitystä.

[Vieras]

Pitäisikö lukion päätteeksi tehdä tutkimus ja puolustaa tuloksia julkisesti niihin kohdistettua kritiikkiä vastaan vähän niin kuin tohtoriksi opiskellessa tehdään? Eikö tämä voisi olla parempi kuin pelkkä opittuja asioita mittaava koe? Siinä harjaantuisivat tutkimustaidot.

[icepicked]

Ne luovat turhaa kilpailuhenkeä ja paineita oppilaille. Erityisesti äidinkielen kirjoituksia arvostetaan liikaa; ällän kirjoittanut on yhtäkkiä joku vitun nero. Oikeastaan hypetyksen kasvaessa pidän sillalta hyppäämistä hyvänä vaihtoehtona kilttityttö-valkolakki-täydellinen tuleva lääkäri-kokeelle.

[pikkuponi]

No joissain tutkinnoissa tiettyjen lukion aineitten perussisältöjen hallinta on aika vältämätöntä, jos mielii päästä kursseista läpi, mutta mun puolesta kyllä monilla muilla aloilla voitais kiinnittää huomiota enemmän pääsykokeisiin. Tai toki aina VOITAIS tehä esim. lukion pitkän matikan asioita testaavat pääsykokeet kaikille hakijoille, jotka haluaa esim. matikkaa lukemaan tai vaikka insinööriksi opiskella, mutta siinä ei olis järkeä, koska meillä on jo yo-kirjotukset ja nytkin monessa paikassa näitä asioita kysytään pääsykokeissa ja sisälle voi päästä yhteispisteillä tai jotkut jopa pelkällä pääsykokeella, vaikka kaikki onkin pelkkää "lukion kertausta".

Äikän yliarvostaminen on kyllä jotakin käsittämätöntä, samoin kuin ruotsin. Näitten kahen aineen tuloksia kirjotuksissa katotaan hyvinkin tarkkaan monilla aloilla, joilla ihan vakavasti ottaen ei ole välttämätöntä tehdä täydellistä novellianalyysiä tai keskustella eläinten oikeuksista ruotsiksi.

[Santiny]

Meillä ainakin oli nimenomaan lukion oppimäärään pohjautuvat pääsykokeet, joskin ne olivat kyllä varmaan vähän vaikeammat kuin ylioppilaskokeet. Itse tein matikan ja kemian, mutta fysiikka olisi ollut samantapainen, mutta fysiikkaa. Papereillakin olisi voinut päästä jos olisi viitsinyt lukiossa panostaa. Myös pelkällä kokeella olisi ollut mahdollista päästä, mutta sitten olisi varmaan pitänyt lukea kauemmin kuin kaksi viikkoa.