pofuksio kirjoitti:Menisin niin kauas menneisyyteen, että saisin ihmiset tajuamaan luonnon turmeltumisen haitat ennen sen alkamista, ja estämään ihmispopulaation liiallisen kasvun alkua. Sitten menisin tulevaisuuteen katsomaan, olenko onnistunut, ja jos en, menen uudestaan menneisyyteen.
Niin, ja laittaisin ihmiset suojelemaan luontoa; maaperää (esim. aavikoitumisen estäminen), kasveja, eläimiä, kaikkea mahdollista.
Fnfn kirjoitti:Minä en tiedä, uskaltaisinko mennä katsomaan tulevaisuutta Liian monta houkusta, mutta myös liian pelottavaa. Entä jos tulevaisuudessa ei olisikaan toivoa ollenkaan? Sitten vain elät peläten vuotta 2053, jolloin alkaa Lopun alku. Olet pieni yksinkertainen ihminen, etkä tiedä, voitko pysäyttää kehityksen. Ja vaikka yritätkin, onnistutko? Entäs jos näen hautakiven, jossa lukee, minä vuonna vanhempani kuolevat ja toisessa niissä lukisikin "2016".
En myöskään uskaltaisi muuttaa mitään menneisyydestä. Esim. mitä olisi tapahtunut, jos Hitler ei oliskaan noussut valtaan? Jos muuttaisit esim. luontokäsitystä ja nykyisiä luonnon olosuhteita, se muuttaa myöskin sinun omaa historiaa. Ehkä sinä et olisikaan koskaan syntynyt?
Herra X kirjoitti:pofuksio kirjoitti:Menisin niin kauas menneisyyteen, että saisin ihmiset tajuamaan luonnon turmeltumisen haitat ennen sen alkamista, ja estämään ihmispopulaation liiallisen kasvun alkua. Sitten menisin tulevaisuuteen katsomaan, olenko onnistunut, ja jos en, menen uudestaan menneisyyteen.
Niin, ja laittaisin ihmiset suojelemaan luontoa; maaperää (esim. aavikoitumisen estäminen), kasveja, eläimiä, kaikkea mahdollista.
Minä tulisin mukaasi auttamaan.
Niin, mutta en ole valmis jättämään tätä elämää.pofuksio kirjoitti:Minä pystyisin helposti uhtaurautumaan, vaikka maailmasta tulisi sen jälkeen vain vähän parempi paikka.
Minä vain en pelkää kuolemaa. Se on kuin ystävä, joka jaksaa odottaa sinua, kunnes olet valmis hänet kohtaamaan. Hän saattaa sinut jonnekkin, riippuen elämäsi teoista, ajatuksistasi, elämästäsi.
Yurika_ kirjoitti:Fnfn kirjoitti:Niin, mutta en ole valmis jättämään tätä elämää.pofuksio kirjoitti:Minä pystyisin helposti uhtaurautumaan, vaikka maailmasta tulisi sen jälkeen vain vähän parempi paikka.
Minä vain en pelkää kuolemaa. Se on kuin ystävä, joka jaksaa odottaa sinua, kunnes olet valmis hänet kohtaamaan. Hän saattaa sinut jonnekkin, riippuen elämäsi teoista, ajatuksistasi, elämästäsi.
Suositelkaa parasta itsemurhavaihtoehtoa? Ihan vain tulevaisuutta varten, eihän sitä koskaan tiädä milloin haluaa jättää tämän elämän. Minä kannatan hukuttautumista.
Fnfn kirjoitti:Kuula kalloon on helpoin ja armollisin.
EDIT: Kiehuvaan veteen, miksi ihmeessä? Miksi haluat lisätä tuskaa?
En kokeilisi mitään, missä on loukkaantumisen, esim. halvaantumisen vaara.
Fnfn kirjoitti:Minä en tiedä, uskaltaisinko mennä katsomaan tulevaisuutta Liian monta houkusta, mutta myös liian pelottavaa. Entä jos tulevaisuudessa ei olisikaan toivoa ollenkaan? Sitten vain elät peläten vuotta 2053, jolloin alkaa Lopun alku. Olet pieni yksinkertainen ihminen, etkä tiedä, voitko pysäyttää kehityksen. Ja vaikka yritätkin, onnistutko? Entäs jos näen hautakiven, jossa lukee, minä vuonna vanhempani kuolevat ja toisessa niissä lukisikin "2016".
En myöskään uskaltaisi muuttaa mitään menneisyydestä. Esim. mitä olisi tapahtunut, jos Hitler ei oliskaan noussut valtaan? Jos muuttaisit esim. luontokäsitystä ja nykyisiä luonnon olosuhteita, se muuttaa myöskin sinun omaa historiaa. Ehkä sinä et olisikaan koskaan syntynyt?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa