Uskonnon opetus

[biologinalku]

Nykyisin koulussa opetetaan oppilaiden omaa uskontoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa koululaisista opiskelee evankeliluterilaista uskontoa. Muidenkin uskontokuntien jäsenille on järjestettävä oman uskonnon opetusta, jos kunnassa asuu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa. Eikö tämä järjestelmä ole jo vanhanaikainen? Nykypäivän Suomessa uskontojen kirjo on jo niin suuri, että oman uskonnon opetuksen tarjoaminen kaikille on käytännössä erittäin vaikeaa. Myös eri uskontojen ymmärtämisen tärkeys korostuu monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

[SpaghettiPapytus]

Nykyisin koulussa opetetaan oppilaiden omaa uskontoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa koululaisista opiskelee evankeliluterilaista uskontoa. Muidenkin uskontokuntien jäsenille on järjestettävä oman uskonnon opetusta, jos kunnassa asuu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa. Eikö tämä järjestelmä ole jo vanhanaikainen? Nykypäivän Suomessa uskontojen kirjo on jo niin suuri, että oman uskonnon opetuksen tarjoaminen kaikille on käytännössä erittäin vaikeaa. Myös eri uskontojen ymmärtämisen tärkeys korostuu monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Eikös yleensä yläkoulussa opeteta kaikista uskonnoista?

[Ihaa]

Mielestäni koulun uskonnuntunneilla tulisi perehtyä suurinpaan osaan uskonnoista vähän pintapuolisuutta syvemmin, jotta oppilaat saisivat laajan kuvan siitä, mitä muutakin on, kuin kristinuskoa. Tällöin myös ennakkoluulot eri uskontoja kohtaan voisivat vähetä. Tietenkin kristinuskoisille tulee opettaa myös kristinuskoa, mutta mielestäni sen osuuden ei tulisi olla niin suuri, kuin se nykyisin on.

Itse olen vihannut uskonnontunteja aina, koska en itse ole kovin kristillinen ihminen, vaan olen ajatellut kauan jokseenkin satanistisesti. Uskonnontunnit olisivat mielestäni mielenkiintoisempia, jos saisimme kuulla, mitä kaikkia uskontoja ihmiset ovatkaan keksineet. Silloin voisimme itse haastaa käsityksemme siitä, onko jokin asia mielestämme näin, vai ehkäpä enemmän vaikka niin, miten buddhalaiset sen uskovat olevan. Tai jotain aivan muuta. Monipuolisempaa ajattelua se ainakin tarjoaa, varsinkin jos kirjoittaisimme vaikka veratailevia esseitä tai aineistokirjoitelmia. Voisimme verrata eri uskontojen oppeja, ja miettiä, minkä takia uskomme tai emme usko jonkin asian olevan näin.

Todellisuudessa uskonto on kovin köyhä oppiaine. Se ei niinkään käsittele kysymyksiä, 'miksi tämä asia voisi olla näin' 'mitä mieltä minä tästä olen' tai vaikka 'miksi uskomme näin', vaan ennemmänkin pyörimme kysymyksien 'miten tämä sai alkunsa' 'mitä sitten tapahtui' yms ympärillä. Toki nekin ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole koko uskonnon olemus.

[Ihaa]

Nykyisin koulussa opetetaan oppilaiden omaa uskontoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa koululaisista opiskelee evankeliluterilaista uskontoa. Muidenkin uskontokuntien jäsenille on järjestettävä oman uskonnon opetusta, jos kunnassa asuu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa. Eikö tämä järjestelmä ole jo vanhanaikainen? Nykypäivän Suomessa uskontojen kirjo on jo niin suuri, että oman uskonnon opetuksen tarjoaminen kaikille on käytännössä erittäin vaikeaa. Myös eri uskontojen ymmärtämisen tärkeys korostuu monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Eikös yleensä yläkoulussa opeteta kaikista uskonnoista?

Ei kaikista, mutta suurimmista kerrotaan häthätää pintapuoliset asiat seiskalla. Omasta mielestäni sillon niiden käsittely on liian vähäistä, koska nykymaailmassa tarvitsemme tietoa myös muista uskonnoista, että osaamme toimia eri uskontokuntiin kuuluvien kanssa.

[<Empty>]

http://www.katsomusaloite.fi/

[<Empty>]

Minä enimmäkseen haastoin opettajan tarinoiden logiikkaa uskonnontunneilla.

[SpaghettiPapytus]

Minä ainakin kävin kaikki budhalaisuuden jumalat ja ne tuli opetalla ulkoakin.

[biologinalku]

Nykyisessäkin uskonnonopetusmallissa on paljon hyvää: opetus on tunnustuksetonta ja oman uskonnon lisäksi käsitellään myös muita uskontoja. Kuitenkin pääpaino on omassa uskonnossa, ja mielestäni syvällisempi muihin uskontoihin tutustuminen voisi avata paremmin uskonnollisuuttaa yleensä.

Minä kannattaisin ehkä jonkinlaista Ruotsin mallin mukaista uskontotietoa, jota opiskelisivat kaikki oppilaat omasta uskonnollisesta taustasta riippumatta. Silloin eri uskontokuntiin kuuluvat oppilaat pääsisivät enemmän vuorovaikutukseen toistensa kanssa ja oppisivat ehkä suvaitsevaisuutta.

Yksi nykymallin huonoimmista puolista on se, että opetusta on järjestettävä järjettömän pienille ryhmillekin. Toisaalta yhdelle oppilaalle ei kuitenkaan aleta opettaa omaa uskontoa. Mihin raja pitäisi vetää? Olisiko tasa-arvoisinta laittaa kaikki yhteisille uskontotiedon tunneille.

Minun mielestäni uskonnolliset yhteisöt voisivat ottaa enemmän vastuuta oman uskonnon opetuksessa ja kouluissa uskontoa voitaisiin käsitellä yleisemmällä tasolla uskontotiedon muodossa.

[biologinalku]

Minä ainakin kävin kaikki budhalaisuuden jumalat ja ne tuli opetalla ulkoakin.

Sääliksi käy sinua, kun jouduit pänttäämään.

[Ihaa]

Minä ainakin kävin kaikki budhalaisuuden jumalat ja ne tuli opetalla ulkoakin.

Meillä ei tarvinnut, koska eri uskonnon käsittelyille oli varattu niin vähän aikaa. Oikeasti jokaista uskontoa voitaisiin käsitellä kauemmin, kuin jokin viikko...

[morso97]

Pois vaan koulusta koko uskonto (aineena). Uskonnon asioita voitaisiin käsitellä vaikka historiassa (maailmanuskonnot ja niiden historia) ja filosofiassa (etiikka) ja varsinaisen uskonnon opetuksen voisi jättää itse uskonnollisille yhdyskunnille. Lukion etiikan kurssi tietääkseni siirretäänkin filosofian alle uudessa opetussuunnitelmassa.

Minä ainakin kävin kaikki budhalaisuuden jumalat ja ne tuli opetalla ulkoakin.

I see what you did there

(Buddhalaisuudessa ei ole jumalia)