Ruuan heittäminen roskiin

[biologinalku]

Mikä ihme siinä on, että joillain on tapana kouluruokailussa/vastaavassa kipata puoli lautasellista ruokaa biojäteastiaan? Jopa aikuiset ihmiset tekevät näin. Jokaisen pitäisi jo ala-asteiässä oppia, paljonko jaksaa syödä, mutta se vain ei tapahdu kaikkien osalta.

Ymmärrän, että meillä Suomessa ruoka on ihmisille itsestäänselvyys, mutta pitäisi sitä osata kuitenkin arvostaa. Omasta mielestäni ruuan pois heittäminen on suorastaan iljettävää, vaikka useille lautasellisen kaapiminen biojäteastiaan ei näytä suurempia tunnereaktioita aiheuttavan.

[<Empty>]

Joissain kouluissa pakotetaan ottamaan tietty määrä.

[Ebzuli]

Isojoella keittäjät katsovat pitkään ja opettajat valittavat jos ottaa "liian vähän" eli sen verran mitä sitä paskaa pystyy suuhunsa tunkemaan.

[Fnfn]

Joissain kouluissa pakotetaan ottamaan tietty määrä.

Muistan kun olin pienenä tosi pienisyömäinen ja saatoin ottaa tosi vähän ruokaa, niin pari kertaa koulussa ne repäs lautasen mun kädestä ja läimäs siihen kamalan määrän ruokaa.

Ei ollut minun vikani, että ruokaa meni hukkaan.

Syön aina sen verran kun jaksan, mutta en tykkää kaapia sitä ihan putipuhtaaksi niin kyllä ylimääräiset riisit sinne roskiin menee.

[<Empty>]

Minäpä en syö koulussa laisinkaan.

[icepicked]

Lautasen puhtaaksi syömiseen pakottava asenne voi olla meille vahingoksi; yltäkylläisyydellä mässäilevässä kulttuurissa oman kehonsa hyvinvoinnista välittävän tulee osata lopettaa silloin, kun on kylläinen. Siispä en koe huonoa omaatuntoa ruoan hävittämisestä, jos joku muu on sen minulle annostellut, sillä esimerkiksi ravintoloiden pasta-annokset ovat niin valtavia, että koko annoksen pakottaminen kurkustaan alas olisi sekin eräällä tavalla tuhlausta; en tarvitse niin paljoa ravintoa (paitsi ehkä jos aikoisin maratonille seuraavana päivänä).

Lukion ruokalassa tilanne on toinen: ruoka annostellaan itse eikä kukaan ole kyttäämässä, ja sosiaaliset paineet ohjaavat ainakin tyttöjä lähinnä ottamaan liian vähän kuin liikaa ruokaa. Tällöin ruoan haaskaaminen olisi typerää. Ruoka ei myöskään häviä linjastolta mihinkään, ja yleensä sitä jää paljon yli (ja menee 30 min ruokailun jälkeen myyntiin, mitä monet pienituloiset ja opiskelijat arvostavat), joten aina voi ottaa ensin vähän ja hakea myöhemmin lisää.

[SpaghettiPapytus]

Teidän koulussa pakotettiin ottamaan tietty määrä? Haha, olen onnekas. Minua ei ole ikinä pakotettu. Ja minä ainakin olen njoskus luullut, että se ruoka on hyvää ja syömäkelpoista ja ottanut sitä paljon, mutta todennut, että se ei ole hyvää tai syömäkelpoista ja heittänyt puolet lautasesta roskiin. Joskus taas olen otttanut viisi leipää, etenkin leipien kanssa tuntuu olevan hankalaa arvioida kuinka paljon jaksaa syödä. No siinä meni 2 leipää roskiin, vaikka en muuta ruokaa syönytkään. Kalakeitossa pidän taas pelkästään lohesta ja syön pelkät lohipalat ja heitän seipalat roskiin.

Syitä:

- Ruoka näyttää hyvältä, mutta paljastuukin pahaksi

- Ruokaa otetaan liikaa, koksa on vaikea arvioida minkä määrän jaksaa syödä

- Ruossa pidetään vain tietystä osasta esim. lohipaloista

[SpaghettiPapytus]

Hauskajuttu, että minä sain päiväkodissakin annostella oman annokseni, jos oikein muistan. Jotkut ei saa koulussakaan.

[Santiny]

Yliopistolla osassa ravintoloista ruoka annostellaan keittäjän toimesta. Yleensä on tosin mahdollisuus pyytää pienempää annosta, minkä ainakin hernekeittopäivisin teen. Yhdessä paikassa annoksen jättimäiseen kokoon ei voi vaikuttaa lainkaan.

Peruskoulussa oli pakko mennä syömään, minkä vuoksi olin myös pakotettu heittämään ruokaa pois. Mieluiten olisin skipannut koko ruokailun. Tai syönyt omia eväitä. Kumpikaan ei ollut sallittua. Kaikille opettajillekaan ei kouluruoka maistunut, mikä kertoo jotain sen paikan tasosta.

Päiväkodissakin yritettiin pakottaa syömään. Tuntien tahtojen taiston jälkeen se annos päätyi kuitenkin roskiin. En tiedä, mitä hyötyä siitä väännöstä oli kenellekään.

[Ebzuli]

Päiväkodissakin yritettiin pakottaa syömään. Tuntien tahtojen taiston jälkeen se annos päätyi kuitenkin roskiin. En tiedä, mitä hyötyä siitä väännöstä oli kenellekään.

IKR!

*Kaikki muut ovat jo pihalla leikkimässä ja minä istun ruokailuhuoneessa kahdestaan aikuisen kanssa*
"Syö puolukkaa"
"En"
"Syö nyt vaan"
"Hyi"
"Jos syöt ihan vähän, saat mennä ulos"
"Se on pahaaaaaaa!"
"Syö nyt ihan väh-"
*Kännykkä soi*
*Aikuinen menee vastaamaan*
*Minä huomaan roskiksen ja kaadan puolukkamössön sinne*
*Aikuinen saapuu takaisin ja antaa karkin ja päästää minut pihalle koska söin kiltisti kaiken*

[SpaghettiPapytus]

Yliopistolla osassa ravintoloista ruoka annostellaan keittäjän toimesta. Yleensä on tosin mahdollisuus pyytää pienempää annosta, minkä ainakin hernekeittopäivisin teen. Yhdessä paikassa annoksen jättimäiseen kokoon ei voi vaikuttaa lainkaan.

Peruskoulussa oli pakko mennä syömään, minkä vuoksi olin myös pakotettu heittämään ruokaa pois. Mieluiten olisin skipannut koko ruokailun. Tai syönyt omia eväitä. Kumpikaan ei ollut sallittua. Kaikille opettajillekaan ei kouluruoka maistunut, mikä kertoo jotain sen paikan tasosta.

Päiväkodissakin yritettiin pakottaa syömään. Tuntien tahtojen taiston jälkeen se annos päätyi kuitenkin roskiin. En tiedä, mitä hyötyä siitä väännöstä oli kenellekään.

Ei koulussa ole pakko mennä syömään, jos osaa nämä jutut.

[alice_dolly]

En muista yhdestä päivähoitopaikastani muuta kuin yhden lautapelin, sen kun heräsin päivätorkuilta enkä nähnyt ketään tuttua, ja sen kuinka minua koitettiin pakottaa syömään hernekeittoa tai en saa mustikkakukkoa. En muista kylläkään miten lopulta kävi. 6-vuotiaana varsinaisessa päiväkodissa aina oli joku aikuinen annostelemassa ruoan. Kysyttiin aina "paljon vaiko vähän?" en osaa arvioida vaihtoehtojen kokoja. Melkein aina salaatissa oli persikkaa, ja sen kanssa taisteltiin ikuisuus. Pakko myöntää, päädyin kai aina nielaisemaan sen ällöttävän persikanpalasen. Ala-asteella taas ei ihan hirveän paljon vahdittu ruoan määrää, mutta kaikkea oli pakko ottaa. Joskus ykkös- ja kakkosluokalla vitkuttelin lähes aina välitunnin yli, niin että sain jättää ruoan. En pitänyt suunnilleen mistään koulun ruoista. Sitten jos opettaja jäikin luokkaan välitunniksi, piti joskus ääni väristen pyytää lupaa saada jättää ruoka. Kolmannella ja neljännellä sitten oli sama juttu jos opettaja päättikin jäädä luokkaan, mutta muutoin odotettiin hänen lähtevän ja kuljetettiin ruoka roskiin paperiin käärittynä. Ja kaikki harrastivat sitä! Jopa luokan kilteimmät. Viidennellä ja kuudennella oli opettaja joka teki aina salaattiratsian, ja laittoi oikein ison keon jokaisen lautaselle. Mutta sekin kyllä päätyi roskikseen lähes aina. Yläkoulussa ei ole pakko syödä ollenkaan, tai saa vaikka ottaa pelkkää leipää. Olen monesti ottanut pelkkää jälkiruokaakin...

[biologinalku]

Sen ymmärrän, että ravintolassa ruokaa voi jäädä, jos sitä ei saa ottaa itse. Joissain paikoissa annokset ovat järjettömän isoja. Tässä onkin yksi syy, miksi en tunne kovin suurta paloa mennä syömään paikkaan, jossa ei ole noutopöytää.

Kouluruokalassa olen onneksi aina saanut ottaa ruuan itse. Niin ovat saaneet ottaa myös koulutoverini - ja biojäteastia on pursunnut. Kerran biojäteastia vietiin ympäristöraadin päätöksellä keittiön oven karmin taakse ja oveen laitettiin lappu, jossa käskettiin selittämään keittäjille, miksi on jättänyt ruokaa. Biojätteen määrä väheni radikaalisti.Tämä kertoo selvästi, että eipä ruokaa jätetä syömättä kovin raskain perustein.

[SpaghettiPapytus]

Sen ymmärrän, että ravintolassa ruokaa voi jäädä, jos sitä ei saa ottaa itse. Joissain paikoissa annokset ovat järjettömän isoja. Tässä onkin yksi syy, miksi en tunne kovin suurta paloa mennä syömään paikkaan, jossa ei ole noutopöytää.

Kouluruokalassa olen onneksi aina saanut ottaa ruuan itse. Niin ovat saaneet ottaa myös koulutoverini - ja biojäteastia on pursunnut. Kerran biojäteastia vietiin ympäristöraadin päätöksellä keittiön oven karmin taakse ja oveen laitettiin lappu, jossa käskettiin selittämään keittäjille, miksi on jättänyt ruokaa. Biojätteen määrä väheni radikaalisti.Tämä kertoo selvästi, että eipä ruokaa jätetä syömättä kovin raskain perustein.

Yksinkertaista:

EN jaksa

Se on pahaa

Siinä on vihanneksia piilamassa

[<Empty>]

Itellä pienempänä olleet sosiaaliset paineet että eihän kouluruoasta voi pitää, ei se tosin aina ollutkaan hyvää.

Nykyään menen kotiin syömään. Siellä on jotain vitun leivitettyä kalaa joka toinen päivä.... yhh..

[Ihaa]

Meillä koulussa sai aina päättää, minkä verran syö. Kotona ei saanut. Kotona on myös joitain asioita pakko syödä. Kuten salaatinlehdet,joita on pakko aina ottaa. Yhh... Yleensä kyllä, kun mahdollista, jos en pidä jostain, en ota sitä, ettei menisi roskiin. Ja usein vaikka lautasella oleva olisi helvetin pahaa, niin syön, ettei menisi roskiin. Siksi olen yläkoulussakin ehkä kolmesti ruokaa roskiin laittanut ja aina siksi, että sitä syödessä tulee jo oksennus suuhun, kun se on niin pahaa.

Uudessa koulussakin tosin on aivan mahtavaa ruokaa. Parasta siinä on se, että joka kerta on muutamaa lämmintä ruokaa, muutamaa salaattia ja jotain muuta (esim oliiveja, raejuustoa, krutonkeja) eli minäkin saan yleensä varmaan jotain, mistä pidän. Ja se ruokahan on siellä sinä päivänä tehtyä. Oppilaat ovat sen tehneet. Mutta kolmannen vuoden kokkiopiskelijatjan nyt ovatkin taitavia. Tampereen parasta kouluruokaa useimpien mielestä.

[Kurpizza]

Otan aina saman annoksen ruokaa, ellei se ole järkyttävän pahan näköistä. Murekepihvi/pulla ja kalapulla ja lammasjännepulla ja lihakeitto päivinä otan suosiolla kasvisvaihtoehtoa. Ellei siellä satu olemaan sitä huijaripihviä, joka muistuttaa hyvää pihviä...

Useimmiten syön lautasen tyhjäksi, ellei ruoka yritä punkea samaa reittiä ulos. Lihakeiton kanssa (jos sitä nyt siltikin päädyn syömään) jätän lautaselle, sillä joskus minun käskettiin syödä lihakeiton lihaa ja lusikkaan sattui lihapala, joka olikin oikeasti limaklöntti eikä mennyt alas vielä kolmenkaan nielaisun jälkeen.

Vituttaa muuten suuresti, kun on 8-16 koulua ja ruokana on jotain laihaa hernekeittoa, ohukaisia (5kpl/henkilö) ja vaaleata, höttöistä vehnäleipää. Ei edes näkkäriä ollut tarjolla. Oli vähä niiku näläkä

[Teudori]

Meillä ei juurikaan mene ruokaa hukkaan, siitä pitää huolen nelijalkainen komposti.