En luota tuon aitouteen, mutta jännä
Tuokin on aika jännä.
Lisäksi olen tullut tulokseen, että kuolema ei ole kaiken loppu vaan uuden alku. Ei ole mahdollista poistua ikinä kokonaan siitä mitä on. Todennäköisesti kuolemassa sielu, joka on tullut 4v aikana sinuun, jatkaa matkaansa ulottuvuuksien välillä, se on matkalla, johonkin mihin se ei ikinä ehkä tule pääsemään. Mutta jos maailmassa on kokoajan lisää ihmisiä teoria sieluistani ei toimi, koska maailmassa on vain rajallinen maailma sieluja ja niitä ei voi syntyä.
Sielu on paranormaali energian muoto, joka hallitsee kaikkea elävää. Elikkä on myös sieluttomia ihmisiä, jotka ovat vähän kuin sivu/botti-hahmoja? Elikkä hahmoja joilla pelaajat eivät itse pelaa, mutta ne ovat olemassa ja hallinnoivat elämää, niiden elämä ei ole ikuinen, eikä kukaan tunne sitä, vaikka he ovat kuin normaaleja ihmisiä.
Minulla on sielu , mutta mistä voin tietää että en ole tälläinen sivu hahmo? Se on helppoa, pystyn itse ajattelemaan näitä asioita ja hallinoimaan elämää. Jos olisin sivuhahmo, ei minua olisi. Mutta mistä voin tiätää onko esim. Trotskilla sielua? Hän ei sitä minulle pysty todistamaan, hänhän voi olla RPG hahmo, elikkä jonkun isomman voiman hallitsema. Hän ei tunne tälläi kuin minä, hän ei olisi mitään. Jos hänellä on sielu, hän ajattelee kuin minä ja tuntee, tarkoitan vain sitä, että jos hänellä ei olisi sielua. Hän ei pystyisi olemaan tuossa kehossa, vaan se olisi kuin tyhjä bottikeho, joka käyttäytyy kuin normaali ihminen.
Tämä on vain teoria, jonka mukaan maailmassa on "bottiihmisiä, jotka ovat normaaleja tunteellisia ihmisiä,mutta he ovat robotteja. Eivät oikeita, eikä kukaan näe maailmaa heidän näkökulmastaan, vaikka he väittävät, että itse näkevät maailman siitä näkökulmasta, mutta kukaan ei voi ikinä todistaa. He ovat roolipelinappuloita tässä maailmassa, eivätkä he ole ikuisia.
Toinen teoria. Olemme vain osa yhtä isoa henkilöä, jota voi verrata Jumalaan. Jonain päivänä, kuolessamme? Siirrymme tähän jumalahahmoon. Siis miten kaikki voimme siirtyä siihen yhtä aikaa? Ei, siirrymme omissa maailmoissamme, jossa ei ole toisia. Luomme oman maailman ja siirrymme joksikin henkilöksi tähän maailmaan ja tämä tapahtuu aina vain uudelleen, koska meillä on tylsää. Voimme myös rajoittaa elämämme pituutta.
Teoria numero 3
Emme kuole koskaan, vaan muut näkevät meidän kuoleman. Emme itse, esim . kun kuolemme ,heräämme vain pahasta unesta. Mutta toisessa maailmassa meitä surraan.
Teoria 4, on vain yksi henkilö, joka näkee maailman omin silmin. Muut ovat näitä botti-ihmisiä. Tässä tilanteessa se hahmo olisin minä ,koska näen maailman omin silmin, mutta en kauheasti usko tähän teoriaan.
Aikamatkustus:
Ei tule olemaan ikinä mahdollista. Sillä joku olisi jo tullut aikakoneella tänne, riipuu tosin ajan tasapainosta sun muusta sellaisesta. Minä elän tässä hetkessä, mutta Siiliö voi olla vasta huomisessa, mutta minä näen tämän ajan Siiliön. Tämä perustuu ajan kuluun, se kuluu nopeammin mitä enemmän hauskaa ja mitä tylsempää sitä hitaammin aika kuluu.
Onko avaruudessa elämää.
Kyllä on, siitä millaista on en tiädä.
Haamut.
Hyvin todennäköisiä sielun muotoja, jotka ovat jääneet tähän maailmaan, jostain syystä. Esim. haluaisivat nähdä viälä kerran, jonkun henkilön. Haamuja ei voi tuntea, jos ei ole yhteydessä henkimaailmaan.
Paljon muuta teoriaa on, mutta en jaksa edes luotella.
Itse käyn hautausmaalla kuvaamassa rusakkoja ja lintuja.
