Maidosta on tullut terveysriski.
Se aiheuttaa allergioita, limaisia infektioita ja astmaa, aknea, sydäntauteja, hedelmättömyyttä, diabetesta, syöpiä kuten eturauhasen ja munasarjojen syöpää ja on ilmeisesti osallisena autismissa ja skitsofreniassa.
Miten entisestä lasten terveyden pelastajasta on päädytty tähän?
Ajat muuttuivat.
Suomeen tuotiin uusia sarvipäitä, jalostettuja lehmärotuja, jotka lypsivät enemmän. Maitoa alettiin kerätä meijereihin, jotka pastöroivat sen mikrobien tuhoamiseksi. Myöhempänä keksintönä tuli maidon homogenointi, jolla estetään kerman kerääntyminen maitotölkin pintaan. Lehmien pidosta tuli kallista yrittämistä, ne eivät enää saaneet luontaisen tarpeensa mukaan vaeltaa haassa ruohoa syöden, vaan pääsivät enintään pellolle oleilemaan. Suurimman osan ajasta ne seisovat nykyään navetassa rivissä maitoa valmistaen, ravintonaan väkirehu. Valtavat utareet estäisivätkin enemmän vaeltamisen.
Väärä lehmärotu
Noin 5000 vuotta sitten nautojen maidon aminohappo proliini (tärkeä verisuonten, etenkin valtimoiden terveydelle, ehkäisee siten sydäntauteja) koki mutaation ja muuntui histadiiniksi, joka tunnetaan myös nimellä beetakasomorfiini-7 (B-CM-7). Alkuperäisrotujen lehmien maidossa on vielä myös proliini mukana, ja tämä proteiinityyppi tunnetaan nimellä A2. Monien jalostettujen rotujen kuten friisiläiset, Holstein ja Ayrshire eli A1-lehmien maito sisältää beetakasomorfiinia. Lähes kaikki Suomen ja esim. USA:n lehmät ovat tätä jälkimmäistä proteiinityyppiä eli A1, joka on siis A2:n geneettinen muunnelma.
Maidon sisältämä lehmän insuliini on diabetekselle altistava tekijä.
Vuodesta 2011 Suomessa 40% on juonut rasvatonta maitoa, joka nostaa syövän riskiä.
A2:sen lehmätyyppiä kasvatetaan vain Ranskassa ja Uudessa-Seelannissa.