Pulinat

Kirjoittaja **icepicked** » 08 Kesä 2015, 20:46

Tämä on Pulinoitten virallinen kirjakerho, jonne saa selittää kaikki mahdolliset ajatukset lukemistaan kirjoista, keskustella kirjoista & järjestää lukupiirejä. Kaikki mahdolliset tekstit kelpaavat.

Kirjoittaja **icepicked** » 09 Kesä 2015, 19:48

Täälä hetkellä luen seuraavia kirjoja:
Martin Amis - Ajan suunta (s. 132)
Urantia-kirja (s. 197)

Urantian toivoisin saavani valmiiksi muutaman viikon kuluessa ja Ajan suunnan tänään. Seuraavina listallani ovat Alexander Mellin Lapsihallitus ja Robert Harrisin Kolmannen valtakunnan salaisuus. Molempia olen aiemmin alkanut lukea - jälkimmäistä kahdesti - pääsemättä loppuun.

Kirjoittaja **Kurpizza** » 09 Kesä 2015, 19:49

icepicked kirjoitti:Täälä hetkellä luen seuraavia kirjoja:
Martin Amis - Ajan suunta (s. 132)
Urantia-kirja (s. 197)

Urantian toivoisin saavani valmiiksi muutaman viikon kuluessa ja Ajan suunnan tänään. Seuraavina listallani ovat Alexander Mellin Lapsihallitus ja Robert Harrisin Kolmannen valtakunnan salaisuus. Molempia olen aiemmin alkanut lukea - jälkimmäistä kahdesti - pääsemättä loppuun.

Mites Ajan suunta? :mrgreen:

Kumman muuten ajattelit lukea ensin? Mietin vain...

Kirjoittaja **Santiny** » 09 Kesä 2015, 19:53

Itsellä menossa nyt Haiteksti (Steven Hall)
Suosittelen omituisuuden ystäville.

Kirjoittaja **Herre** » 09 Kesä 2015, 20:01

Lukulistallani on tällä hetkellä:

Illuusio - Richard Bach
Rakkaus on musta leijona - Mawlana Rumi
1001 buddhalaisen viisauden helmeä
Moraalin alkuperästä - Nietzsche
Ecce Homo - Nietzsche
Antikristus - Nietzsche
Utopia - Thomas More
[Yksi kirja jonka nimeä en kerro kuten en myöskään kirjoittajaa]
Nuori Stalin - Simon Sebag-Montefiore (kaveri, jonka kirjoittamat kirjat Jerusalem: kaupungin elämäkerta olen lukenut, ja Suuret puheet, jotka muuttivat maailmaa)

Olen äskettäin lukenut:
Kirjoituksia kreikkalaisista - Nietzsche (jåå mulla on tavoitteena lukea koko suomenkielinen tuotanto)
Epäjumalten hämärä - Nietzsche
Kuinka saat mitä haluat ja haluat sitä mitä sinulla on – John Gray
Miten lapsi ajattelee - Margaret Donaldson
Kuka menestyy ja miksi - Malcolm Gladwell
Kaiken muistamisen taito - Joshua Foer

---------
Sitten kuuntelin yhden tunnin mittaisen äänikirjan englanniksi.

Aattelin luetella kirjoja mitä olen lukenut, mutta listasta tulisi liian pitkä enkä muistaisi jokaista yhdellä kertaa.

Kirjoittaja **biologinalku** » 09 Kesä 2015, 20:21

Minulle tärkeimmät kirjat ovat:

Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut (Svensson ym., 2010)
Suomen ja Euroopan päiväperhoset
Lintukuvauksen käsikirja (Varesvuo ym.)
Retkeilykasvio
Suomen sieniopas (Salo ym.)
Suomen ja Pohjolan kasvit (Nylén)
Käävät, puiden sienet (Niemelä)
Ihmeellinen luonto. Tähtitaivas (David H. Levy) oli tärkeä muutamia vuosia sitten

Lisäksi biologian ja tällä hetkellä erityisesti maantieteen oppikirjat. Myös ruotsia pitäisi lukea.

Ennen Lintuopasta Lasse J. Laineen Suomalainen lintuopas oli paras lintukirjani.

Mites muilla luontoharrastajilla?

Kirjoittaja **<Empty>** » 09 Kesä 2015, 20:28

En oikein osaa etsiä itselleni kirjoja. Saa ehdottaa. Mielummin jotain filosofista tai jotain jännittävää.

Paras kirja jonka olen lukenut on Tony Hillermanin Langennut mies. Se on dekkari.

Kirjoittaja **Herre** » 09 Kesä 2015, 20:50

Ei kirjoja tarvi etsiä; itse vain kävelen kirjastossa muutamaa hyllyä pitkin tiettyä reittiä, ja kirjat suorastaan huutavat minulle mitkä niistä pitää lukea. Nytkin olisi jonossa Urantia ja yksi Kiinan historiaan liittyvä, mutta ei ole kerennyt, koska aina kun käyn kirjastossa lainaan enemmän kirjallisuutta kuin mihin resurssini riittää.

Kirjoittaja **<Empty>** » 09 Kesä 2015, 21:09

Herre kirjoitti:Ei kirjoja tarvi etsiä; itse vain kävelen kirjastossa muutamaa hyllyä pitkin tiettyä reittiä, ja kirjat suorastaan huutavat minulle mitkä niistä pitää lukea. Nytkin olisi jonossa Urantia ja yksi Kiinan historiaan liittyvä, mutta ei ole kerennyt, koska aina kun käyn kirjastossa lainaan enemmän kirjallisuutta kuin mihin resurssini riittää.

Täytynee käydä kirjastossa.

Kirjoittaja **Fnfn** » 09 Kesä 2015, 22:27

Luen Robin Hobbin Narrin palvelijaa.

On hyvä, mutta kun ei ole fantasiaolo nyt. Luen tuon nyt nopsaan ja sitten menen hakemaan lisää. Haluan jotain kamalaa, mutta en siis mitään kauhua.
Sitten ajattelin kertailla psykologiaa, eli psykologian lukiokirjoja aion lukea.

Tunnen itseni niin intohimottomaksi teihin verrattuna.

Kirjoittaja **pofuksio** » 10 Kesä 2015, 07:26

Kun minä aloitan lukemaan kirjaa, luen sen usein nooeasti loppuun. Juoni on kiinnostava, ja ajattelen kesken olevaa kirjaa alvariinsa, joten pakko se on lukea. Sitten taas kun olen sen lukenut, pohdin sen kokonaisvalataista sisältöä ties kuinka kauan.
Viimeaikoina en niin kirjoja ole lukenut, vaan lähinnä mangaa, mutta juuri tuossa eilen tempaisin Bernard Beckettin kirjoittaman kirjan, "Genesis". Se kertoo tytöstä, joka hakee akatemiaan, ja sinne päästäkseen joutuu näyttämään taitonsa viiden tunnin aikana, ja juuri noista viidestä tunnista kirja kertoo. Kirjaa lukiessa saa tietoa sen hetken taustoista, kunnes lopulta kaikki selviää aivan odottamattomaan suuntaan.
Muita tämän vuoden aikana lukemiani kirjoja ovat Siiri Enorannan kirjoittama Lintukoto, joka on kahden ei-ihmisen fantasiaseikkailu ihmisten joukossa. Sitten olen lukenut kirjat Paahde, sekä Poika raidallisessa pyjamassa, jotka kummatkin olivat antoisia lukukokemuksia jo siksi, että teoriassa kummankin tapahtumat olisivat mahdollisia, ja kummankin juoni oli rakennettu hyvin. Paahde oli siinä mielessä samantapainen kuin Genesis, että siinäkin taustoja sai tietoonsa kirjan edetessä, kun taas Poika raidallisessa pyjamassa kertoi enemmän sen hetken tapahtumista.

Nyt kun sain silmälasit, voisin taas alkaa lukea enemmän, sillä en saa siitä enää päänsärkyä. Tavoitteeni on siis alkaa lukea väitöskirjoja ja filosofisia teoksia fantasia- ja scifikirjallisuuden ohella.

Kirjoittaja **<Empty>** » 10 Kesä 2015, 09:04

Nyt luen Henrik Meinanderin Suomen Historiaa.

En ehtinyt vielä kovin pitkälle.

Kirjoittaja **Kurpizza** » 10 Kesä 2015, 12:50

Voisi vielä lisätä pari juttua...

Tuon yhden kirjan -jonka olemassaolosta en aio mainita kenellekään- lisäksi minulla on kesken Insurgent (Kapinallinen) joka on toinen osa Outolintu-sarjaan. Sain sen serkultani lainaan ja pyrin lukemalla parantamaan englannin kielen taitojani. Kirja/sarja on ihan jees, vaikkakin se on dystopia, jossa on pääosassa 16/17 vuotias tyttö ja lopun juonesta voi kai arvatakin... No okei, kolmiodraamaa ei ole vielä näkynyt ja tappaminen alkoi jo ensimmäisessä kirjassa. Olen vielä aika alussa, koska en ole vielä saanut kielikorvaa tarpeeksi päälle...

Lisäksi aion lukea Trotskin ehdottamat Kolmannen valtakunnan salaisuus (natsijuttuja, ilman ripulia) ja Lapsihallitus (kiero kombinaatio Nälkäpeliä ja vakkariyhteisöämme). IT sitten ehdotti jotain filosofista kirjaa, jonka nimeä tai kirjoittajan nimeä en edes yritä kirjoittaa...

Koska pitäähän Linnunrata-sarjan sekä yhden kirjan, joka kyllä pistää sisäisen sanajärjestyksen sekaisin, jälkeen lukea jotain järkevääkin. :mrgreen:

Äitikin jo sanoi, että juttuni ovat outoja, kun keskustelin kalafileiden kanssa. (Ne eivät alistuneet kohtaloonsa paistua pannulla vaan kapinoivat paistinlastaa vastaan)

Lisäksi on pari ikuisuusprojektia, toinen on Rukous kuolleelta, jossa oli joku psykiatri ja kaksi randomia tyttöä, koira ja jokin murhaaja jossain. En muista tarkalleen, juoni vaikutti kliseiseltä ja tylsältä, joten jätin kesken. Toinen on Patricia D. Cornwellin Ansaittu kuolema, jossa joku randomi järjestö tappoi jonkun ihmisen ja heillä oli jokin randomi uskonto ja lopussa he kaappasivat jonkun paikan, jossa tuotettiin sähköä. Olen lukenut sen ennenkin, olin vain niin nuori, etten tajunnut oikein uraani 235:stä käytyä keskustelua. Ihan jees sarja, jos kiinnostaa oikea rikostutkinta ja se, miten tehdään ruumiinavaus tai mitä eroa on oliiviöljyllä tai neitsytoliiviöljyllä. Teksti aika paljon asiantuntevampaa kuin jollain Tess Gerritsenillä.

Kirjoittaja **Fnfn** » 10 Kesä 2015, 12:59

Hei, minä olen lukenut myös Genesiksen ja Paahteen aikoinaan! :mrgreen:

Se Genesis oli niin vaikuttava :shock:

ja Henrik Meinanderin yhden historiankirjan olen tenttinyt :sick:

Kun jostain tulee "pakko", se ei enää kiinnostakaan.

Kirjoittaja **<Empty>** » 10 Kesä 2015, 15:05

Fnfn kirjoitti:Hei, minä olen lukenut myös Genesiksen ja Paahteen aikoinaan! Se Genesis oli niin vaikuttava

ja Henrik Meinanderin yhden historiankirjan olen tenttinyt Kun jostain tulee "pakko", se ei enää kiinnostakaan.

Olen nähnyt Paahteen elokuvana.

Joo mutta vaihtiehdoista joita löysin nyt tältä istumalta Suomen Historia oli paras.

Kirjoittaja **Santiny** » 10 Kesä 2015, 19:02

Minäkin olen lukenut Paahteen. Tykkäsin. Olen nähnyt myös leffan, mutta kuten aina, kirja oli parempi.

Kirjoittaja **<Empty>** » 13 Kesä 2015, 16:12

Tänään siis opeimme että Herre tykkar om Friedrichs böcker.

Kirjoittaja **morso97** » 16 Kesä 2015, 20:41

Tällä hetkellä luen Adamsin Hitchhiker's guide to the galaxya (Linnunradan käsikirja liftareille). Olen lukenut sen aikaisemminkin, suomeksi, mutta siitä on jo monta vuotta enkä silloin ymmärtänyt kaikkia vitsejä.

Kirjoittaja **SpaghettiPapytus** » 17 Kesä 2015, 10:23

Oon lukenut vaan yhen kirjan. Senkin koulus.

Kirjoittaja **<Empty>** » 17 Kesä 2015, 12:29

Yurika_ kirjoitti:Oon lukenut vaan yhen kirjan. Senkin koulus.

Sen huomaa rajallisesta sanavarastostasi.

Kirjoittaja **Atrytone** » 17 Kesä 2015, 12:47

Luin sellaisen kirjan kuin Yöllisen koiran merkillinen tapaus. Päähenkilö oli poika, jolla oli varmaan pahin mahdollinen asperger. Se todella haittasi elämää. Poika joutui käymään erikoiskoulua kehitysvammaisten kanssa. Kaikilla muilla oli oppimisvaikeuksia, jos nyt edes osasivat puhua. Hän oli kuitenkin hyvin älykäs poika, vaikka kiinnostuksenkohteet olivat aika tarkaan rajattu, kuten aspergereilla usein. Hän oli hyvä matematiikassa ja fysiikassa. Isä sai järjestettyä 15-vuotiaalle pojalleen mahdollisuuden tehdä matematiikan ylioppilaskoe. Opettajat eivät aluksi suostuneet siihen, mutta isällä oli onneksi rahaa.

Kirja on kirjoitettu hauskasti. Poika kirjoittaa kuin omaa kirjaansa, jonka näyttää aina välillä opettajalleen. Suomennetusta kirjasta puuttuu pilkut. Kunnolla kirjoitetut kirjat taitaa olla vähemmistöä nykyään. Kirjassa on paljon pojan fysiikkaan ja matikkaan liittyviä piirustuksia. Kaikki luvut on numeroitu alkuluvuilla.

Kirjoittaja **Herre** » 17 Kesä 2015, 21:21

Olen huomannut, että lainaan melkein minkä tahansa kirjan, jonka kannessa lukee "valta" tai "menestys". Löysin kirjan nimeltä Persoonan valta ja pakkohan se oli lainata.

<Empty> kirjoitti:Tänään siis opeimme että Herre tykkar om Friedrichs böcker.

Tottakai tykkään, koska Nietzschellä on täydelliset viikset, hän on runoilija, säveltäjä, ja erittäin oppinut herrasmies joka oikeaan aikaan antoi potkun moralistien perseille tuhoten kangistuneet käsitykset hävittäen ristihämähäkkien kutomat ikivanhat seitit. Myös lempikirjani Näin puhui Zarahustra on hänen kirjoittamansa.

Kirjoittaja **Herre** » 26 Kesä 2015, 21:51

Sain luettua Oscar Wilden dialogin Valehtelun rappio, ja sitä ennen luin Leimahduspisteen, jonka on kirjoittanut Malcolm Gladwell – yksi parhaista tietokirjailijoista.

Aion nyt lukea seuraavalla kirjastokierroksellani useita politiikkaan liittyviä teoksia, koska se on ala johon en ole keskittynyt yhtä paljon kuin uskontotieteeseen tai filosofiaan. Mahdollisesti jonkun Noam Chomskyn kirjoista... Myös psykologiaan liittyvät kirjat tulee olemaan lukulistallani, ja muutama teos joita en ole vielä kerennyt edes vilkaisemaan kuten Urantia-kirja ihan vain, koska haluan tietoa uususkonnollisuudesta, Uskonnon varjot, Totalitarismin synty, sitten oli joku kirja ampujista joka on Trotskin ehdotus.

Kirjoittaja **Fnfn** » 27 Kesä 2015, 21:17

Sain vihdoin ja viimein sen Robin Hobbin Narrin palvelijan loppuun. Nyt tekisi mieli lukea se kolmas osa heti perään, mutta en ole ollut niin fantasian perään viime aikoina. Ehkä jätän sen sitten syksyyn kun kaipaan eskapismia arkeeni.

Nyt ajattelin lukea Donna Tarttin "Jumalat juhlivat öisin" sillä sitä on kehuttu paljon, siskoni ja toinen bestikseni hehkuttavat sitä, se oli lukion kirjalistassa ja minun on pitänyt lukea se jo pitkään.

Junassa aloin lukemaan Patrick Süskindin kirjaa "Parfyymi" mutta taidan jättää sen kesken. Ei ole sellainen olo.

On kamala hinku lukea jokin oikein mahtava ja järisyttävä lukukokemus :roll:

Pitäisi katsoa sitä lukion kirjalistaa ja etsiä sieltä jokin.

Maanantaina menen siis käymään kirjastossa ja nämä kirjat ovat tällä hetkellä listalla:
- Jumalat juhlivat öisin
- Pikku prinssi

Lisäksi psykologiaa pitäisi kerrata ja autokouluun lukea.

Kirjoittaja **<Empty>** » 29 Kesä 2015, 18:47

Ajattelin lukea kärpästen herran

Kirjoittaja **icepicked** » 29 Kesä 2015, 19:02

<Empty> kirjoitti:Ajattelin lukea kärpästen herran

Lue suomeksi; englanniksi teksti on hyvin vaikeaselkoista eikä vähiten henkilöitten puhumien murteitten takia... Äläkä odota järisyttävää kokemusta, sillä romaani on varsin vanha ja kerronnan tyyli pidättyväistä.

Kirjoittaja **<Empty>** » 29 Kesä 2015, 21:13

icepicked kirjoitti:
<Empty> kirjoitti:Ajattelin lukea kärpästen herran

Lue suomeksi; englanniksi teksti on hyvin vaikeaselkoista eikä vähiten henkilöitten puhumien murteitten takia... Äläkä odota järisyttävää kokemusta, sillä romaani on varsin vanha ja kerronnan tyyli pidättyväistä.

En odota mitään = en pety.

Kirjoittaja **<Empty>** » 22 Heinä 2015, 21:16

Noniin nyt petyin, sillä kyllä, kirjaa ei ollut saatavilla juuri nyt...

Lainasin silti George Orwellin Eläinten Vallankumous ja J.D. Salingerin Sieppari Ruispellossa. Aloitan kohtapuoliin.

Kirjoittaja **Vieras** » 22 Heinä 2015, 22:32

Luin sen Jumalat juhlivat öisin ja se oli ihan hyvä kirja. Erilainen mutta ei ERILAINEN millään peeustavanlaatuisella tavalla. Nyt pitäisi käydä kirjastossa kohtapuoliin, vielä on yksi kirja lukematta.

Kai minulla jossain elämäni vaiheessa olisi ollut vaikka kuinka paljon tarinoita, mutta nyt minulla ei ole mitään muuta. Tämä on ainoa tarina jonka koskaan pystyn kertomaan.

Luin myös Pikku Prinssin jossa ei kauaa nokka tuhissut. Sympaattinen pikku kirja.

Maa ei oo olekaan mikään mitätön kiertotähti. Siellä on sata yksitoista kuningasta (mukaan luettuina myös neekerikuninkaat), seitsemäntuhatta maanviljelijää, yhdeksänsataatuhatta liikemiestä, seitsemän ja puoli miljoonaa juoppoa ja kolmesataa yksitoistamiljoonaa turhamaista eli toisin sanoen noin kaksi miljardia isoa ihmistä.

Kirjoittaja **Santiny** » 22 Heinä 2015, 22:40

Te luette kaikki niin hianoa kirjallisuutta. No leikin itsekin, että olen lukenut jotain syvällisempää kirjallisuutta ja mainostan Terry Pratchettin kirjaa Pienet Jumalat kaikille ajattelemisen aihetta etsiville. Pratchett esittää siinä todella mielenkiintoisia ajatuksia jumaluudesta ja sen toimintaperiaatteista. Kaikki hauskan fantasiaseikkailun muodossa.

Kirjoittaja **Fnfn** » 22 Heinä 2015, 23:07

Luen tällä hetkellä Robin Hobbin Narrin Kohtaloa mikä on jättimäinen mutta suhteellisen helppoa fantasiaa ja kun kaverini näki, reaktio oli "Awww" :lol:

Lisäksi mieleni tekisi lukea Twilightit pitkästä aikaa 8-)

Katottiin Houkutus porukalla. Niin viihteellistä...

Kirjoittaja **jokutyyppi19** » 22 Heinä 2015, 23:39

Santiny kirjoitti:Te luette kaikki niin hianoa kirjallisuutta. No leikin itsekin, että olen lukenut jotain syvällisempää kirjallisuutta ja mainostan Terry Pratchettin kirjaa Pienet Jumalat kaikille ajattelemisen aihetta etsiville. Pratchett esittää siinä todella mielenkiintoisia ajatuksia jumaluudesta ja sen toimintaperiaatteista. Kaikki hauskan fantasiaseikkailun muodossa.

Oletko lukenut Pratchettin muitakin teoksia? Erittäin hyviä kirjoja. Harmi, että hän kuoli...

Kirjoittaja **Atrytone** » 22 Heinä 2015, 23:42

<Empty> kirjoitti:Lainasin silti George Orwellin Eläinten Vallankumous

Se on ihana kirja :heart:

Voi vain olla vähän hankala käsittää, mistä siinä on kyse. Taisin lukea sen vähän liian nuorena. Voisihan sen lukea uudestaan joskus. Se ei ole kovin pitkä. Pakotin myös äidin lukemaan. Erityisesti se joissain painoksissa oleva lyhyt tiivistelmä Orwellin elämästä. Moni ei tiedä, mikä tyyppi se Orwell oikein oli, ja siltä halutaan ehkä osittain sulkea silmät. Enkä tarkoita tällä ollenkaan sitä, että Orwell olisi paha. Päinvastoin, aivan huipputyyppi!

Sitten mun äidin kavereilla oli joku kirjakerho, jossa olin mukana. Minä sain päättää ensimmäisenä, mitä luetaan. Luimme Eläinten vallankumouksen. Siitä saatiin sitten oikein mukava keskustelu aikaiseksi.

Kirjoittaja **Santiny** » 22 Heinä 2015, 23:57

jokutyyppi19 kirjoitti:
Santiny kirjoitti:Te luette kaikki niin hianoa kirjallisuutta. No leikin itsekin, että olen lukenut jotain syvällisempää kirjallisuutta ja mainostan Terry Pratchettin kirjaa Pienet Jumalat kaikille ajattelemisen aihetta etsiville. Pratchett esittää siinä todella mielenkiintoisia ajatuksia jumaluudesta ja sen toimintaperiaatteista. Kaikki hauskan fantasiaseikkailun muodossa.

Oletko lukenut Pratchettin muitakin teoksia? Erittäin hyviä kirjoja. Harmi, että hän kuoli...

Olen. Olen lukenut Vapaat Pikkumiehet -sarjan, Elävät Kuvat, Pyramidit, The Bromeliadin (en muista suomenkielistä nimeä) sekä osan Valtiosta. Olen minä varmaan Magian Värinkin lukenut. Ehkä joitain muita, en ole ihan varma. Niitä on kyllä ihan tolkuton määrä. On muuten aika samaa henkeä kuin Linnunradan käsikirja liftareille, mutta fantasiaa.

Kirjoittaja **jokutyyppi19** » 23 Heinä 2015, 00:00

Santiny kirjoitti:On muuten aika samaa henkeä kuin Linnunradan käsikirja liftareille, mutta fantasiaa.

Ja syvällisempää.

Kirjoittaja **Santiny** » 23 Heinä 2015, 00:08

jokutyyppi19 kirjoitti:
Santiny kirjoitti:On muuten aika samaa henkeä kuin Linnunradan käsikirja liftareille, mutta fantasiaa.

Ja syvällisempää.

Oletko lukenut Linnunradan käsikirjan kokonaan? Koska siinäkin esitetään vaikka millä mitalla mielenkiintoisia ajatuksia ja teorioita pohdittaviksi. Onhan se möhkäle, mutta ajatuksen kanssa lukien siitä saa vaikka kuinka paljon irti. Onhan suurin osa niistä ajatuksista vähän pöhköjä, mutta huvittavia siitä huolimatta.

Kirjoittaja **morso97** » 23 Heinä 2015, 00:16

There is a theory which states that if ever anyone discovers exactly what the Universe is for and why it is here, it will instantly disappear and be replaced by something even more bizarre and inexplicable.

There is another theory which states that this has already happened.

Joo saan ehkä huomenna vierailijan kirjastokortin Brightonin kirjastoon

The restaurant at the end of the universe , täältä tullaan :mrgreen:

Kirjoittaja **jokutyyppi19** » 23 Heinä 2015, 00:21

Santiny kirjoitti:Oletko lukenut Linnunradan käsikirjan kokonaan? Koska siinäkin esitetään vaikka millä mitalla mielenkiintoisia ajatuksia ja teorioita pohdittaviksi. Onhan se möhkäle, mutta ajatuksen kanssa lukien siitä saa vaikka kuinka paljon irti. Onhan suurin osa niistä ajatuksista vähän pöhköjä, mutta huvittavia siitä huolimatta.

Olen lukenut kokonaan ja ajatuksella. Ja myös sen "kuudennen osan". En silti pidä sitä läheskään yhtä syvällisenä.

Kirjoittaja **Santiny** » 23 Heinä 2015, 00:31

jokutyyppi19 kirjoitti:
Santiny kirjoitti:Oletko lukenut Linnunradan käsikirjan kokonaan? Koska siinäkin esitetään vaikka millä mitalla mielenkiintoisia ajatuksia ja teorioita pohdittaviksi. Onhan se möhkäle, mutta ajatuksen kanssa lukien siitä saa vaikka kuinka paljon irti. Onhan suurin osa niistä ajatuksista vähän pöhköjä, mutta huvittavia siitä huolimatta.

Olen lukenut kokonaan ja ajatuksella. Ja myös sen "kuudennen osan". En silti pidä sitä läheskään yhtä syvällisenä.

Ehkä minusta sitten vain on syvällistä pohtia pöhköjä juttuja

Kirjoittaja **jokutyyppi19** » 23 Heinä 2015, 00:36

Santiny kirjoitti:Ehkä minusta sitten vain on syvällistä pohtia pöhköjä juttuja

Minä pääsin siitä vaiheesta, kun täytin 13.

Kirjoittaja **<Empty>** » 23 Heinä 2015, 00:37

Atrytone kirjoitti:
<Empty> kirjoitti:Lainasin silti George Orwellin Eläinten Vallankumous

Se on ihana kirja

Voi vain olla vähän hankala käsittää, mistä siinä on kyse. Taisin lukea sen vähän liian nuorena. Voisihan sen lukea uudestaan joskus. Se ei ole kovin pitkä. Pakotin myös äidin lukemaan. Erityisesti se joissain painoksissa oleva lyhyt tiivistelmä Orwellin elämästä. Moni ei tiedä, mikä tyyppi se Orwell oikein oli, ja siltä halutaan ehkä osittain sulkea silmät. Enkä tarkoita tällä ollenkaan sitä, että Orwell olisi paha. Päinvastoin, aivan huipputyyppi!

Sitten mun äidin kavereilla oli joku kirjakerho, jossa olin mukana. Minä sain päättää ensimmäisenä, mitä luetaan. Luimme Eläinten vallankumouksen. Siitä saatiin sitten oikein mukava keskustelu aikaiseksi.

Kyyllähän minä käsitän mistä siinä on kyse. Saattaisinhan minä siitä eniten irti saada jos olisin WW II-Expert mutta ihan sama.

Kirjoittaja **<Empty>** » 23 Heinä 2015, 00:40

Ajattelin että lainaan linnunradan käsikirjan liftareille sitten seuraavaksi, myt kun on putki päällä.

Kirjoittaja **morso97** » 23 Heinä 2015, 18:00

Ei sinne kirjastoon saanutkaan mitään vierailijan korttia

Ostin sitten Maze runnerin.

Kirjoittaja **Santiny** » 31 Heinä 2015, 13:44

Täytyy tunnustaa, että nyt on ollut kirjallisesti huono kesä. Yleensä luen kesäloman aikana (samat) 2-3 kirjasarjaa, nyt on ensimmäinen vasta puolivälissä. No yhden niistä luin kyllä talvellakin, joten se annettakoon anteeksi ja yhdestä olen vähän kasvanut ulos. Se oli tosi siistii lukee sitä silleen 10-vuotiaana. 20-vuotiaana ei niinkään

Kirjoittaja **Fnfn** » 31 Heinä 2015, 17:39

Minä en oikein tiedä onko tämä ollut huono kirjakesä... mutta ei tämä paraskaan ole ollut

Mutta kyllähän sitä on tullut luettua jonkin verran. Listaan ne tähän:

- Narrin palvelija, Robin Hobb
- Jumalat juhlivat öisin, Donna Tartt
- Pikku prinssi, Antoine de Saint-Exupéry
- Narrin kohtalo, Robin Hobb

Se Parfyymi on jäänyt vähän alkutekijöihinsä.

Sitten kävin tänään kirjastossa ja lainasin seuraavat kirjat:

- Muumipeikko ja pyrstötähti, Tove Jansson
- Piin elämä, Yann Martel
- Sadan vuoden yksinäisyys, Gabriel García Márquez
- Häijyjen ajatusten sanakirja, Jarkko Laine.

Tuskin ehdin lukea noita kaikkia ennen palautuspäivää ja opiskelujen alkamista. Mutta lainaan sitten uudelleen. Etenkin Sadan vuoden yksinäisyys on pitänyt lukea jo neljän vuoden ajan kun siitä kuulin silloin lukion ykkosellä... Mutta ehkä hyvä että olen sitä jotenkin pantannut, ehkä olen viisaampi kuin 16-vuotiaana (tosin ei siltä aina tunnu).

Terveiden elämäntapojen ihannointi alkaa saada sairaita piirteitä.

Kirjoittaja **<Empty>** » 31 Heinä 2015, 19:05

Piin elämä on hyvä, elokuvana että kirjana.