Trotskille kiitokset ideasta, Rammteinille kiitos kirjoitusmusiikista ja teille vakkareille kiitos siitä, ettette loukkaannu.
Kello oli yksitoista illalla, ja Pulinatalossa oli jo hiljaista. Kaikki, melkein kaikki olivat sulkeutuneet huoneisiinsa ja kummastelivat näppäimistöstä puuttuvaa nappia. Santiny, joka tunsi koneet paremmin, huomasi puuttuvan napin olevan delete. Ongelman aiheuttaja hymyili huoneessaan hyväntahtoisen kukkahattutätimäisesti tyytyväisenä siitä, että oli estänyt pulinalaisia harrastamasta haureutta.
Yksinäinen hahmo hiipi sisään Pulinoihin, ja yritti sulautua varjoihin. Lattia narahti, pysähdys, askel, askel, askel, narahdus. Yksi ovi aukeni ja ihminen tuijotti suoraan kävelijään.
"Mitä sinä täällä hiiviskelet?"
"Käyn vain vessassa." hahmo vastasi.
Ovi sulkeutui ja valonsäde katosi. Hahmo räpytteli silmiään ja odotteli silmien tottuvan taas pimeyteen.
Hahmo tassutteli villasukat jalassa kukkahattutädin ovelle.
Koputus.
"Hyvää iltaa, etkö ole nukkumassa?"
"Anna kuulokkeeni heti takaisin!" hahmo suhisi murhaavasti.
Jokutyyppi (siis jokutyyppi19) puisti pahoittelevasti päätään. "Ai ai, Kurpizza, tiedäthän mitä Freud -se vanha perverssi, sanoisi tästä."
"Haluan kuulokkeeni. Takaisin. Nyt. " Kurpizza sanoi parhaalla komennan-pikkusiskoani-äänellään.
"Ettekö voisi edes yhtenä iltana..." Jokutyyppi hieroi otsaansa näytellen epätoivoista ja väsynyttä. Sitten vielä teatraalinen huokaus ja soimaava hiljaisuus.
Kurpizza tuijotti epäuskoisena. Häntä väsytti. Haukotus. Luovutusvoitto.
"Anna kuulokkeeni takaisin huomenna, tai rupean hankalaksi. Ja kukaan ei ole selvinnyt siitä kun hobitti rupeaa hankalaksi."
"Minä vain varmistan, että kaikki nukkuvat hyvin. Hyvää yötä."
"Haista paska."
Sukat tassuttelivat takaisin huoneeseen päin. Kurpizza meni perässä, minkä ehti.
Oven avaus, valokeila, ja silmien räpyttelyä.
"Kuulosti jännältä vessassakäynniltä." Trotski sanoi.
"Juu. Pönttö oli vienyt kuulokkeeni, prkl."
-----
Kova, kimeä, tasainen, korkea, jatkuva ääni. Bilse räpytteli silmiään hämmentyneenä herätessään. Hän oli juuri uneksinut tiirailevansa tipuja luonnonpuistossa, kun Hemuli ryntäsi paikalle ja sanoi, että kuu muuttuu verenpunaiseksi ja putoaa alas taivaalta.
Palohälytys?
Bilse nousi reippaasti ylös ja käski itsensä pysyä rauhallisena.
Päästyään ulos huoneestaan, hän huomasi kirkujan olevan Ebzu, joka hiljeni juuri sekunniksi vetämään henkeä. Huomatessaan Bilsen tuijotuksen, Ebzu nieleskeli kyyneleitään ja sanoi; "JT-mussukka ei avaa oveaan. Jokin on vinossa."
Bilse nyökkäsi.
Santiny koputteli oveen ja kysyi useasti, onko kaikki hyvin. Fnfn ehdotti, että he antaisivat Jokutyypin nukkua ainakin seitsemään asti ennen hätäännystä. Ocean uhkasi raiskata oven, ellei sitä avata heti sillä sekunnilla. Lopulta Pofuksio keksi nurkasta kirveen, jonka Herre oli laittanut sinne juutalaisia varten. Ebzu kiljaisi, riemusta tällä kertaa, nappasi kirveen ja teki ebzuhyökkäyksen, jonka edessä jopa JT:n ovi joutui nyörtymään.
Sitten lankesi kylmä hiljaisuus, syvempi kuin taivas selkeällä säällä, ja loputkin vakkarit juoksivat paikalle, suurimmaksi osaksi pukeutuneena. Atryone ehti ensimmäisenä ovelle, kurkisti sisään ja näki Jokutyypin makaavan elottoman näköisenä, kasvot lattiaan päin, takaraivo verimöskässä.
[Jatkuu]