Armo - ST
Lähetetty: 21 Helmi 2016, 19:37
Tavallinen päivä Pulinat-talolla.
Paitsi, että tavallista päivää ei ole
Error code 505: Sulje tämä sivu.
Täällä ei ole lisää tekstiä, jota voisit lukea.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Etkö usko?
Mikä itseppäinen olento.
Mysteerinen metsä, jonka keskellä iso talo. Mikä se voisi olla? Päätit mennä lähemmäksi taloa. Hiivit hiljaa, kunnes kuulit rasahduksen. Olit astunut risun päälle, sinä kömpelys! Siitä huolimatta jatkoit matkaa lähemmäski taloa. Mutta talon luona ei ole ketään, se näyttää autiolta. Koputat talon ovea. Odotat, että joku tulisi avaamaan oven. Oven tulee avamaan 187 cm pitkä ruskeatukkainen mies, komeassa frakissa.
"Päivää, onko teillä jotain asiaakin hallitsijallemme?", Hän kysyy.
Mietit hetken mitä sanot, tyyppi näyttää tutulta, mutta vaikka kuinka yrität muistella häntä ,et pysty muistamaan häntä. Ajattelematta mitään hämmästyksestä tokaiset:
"Mitä?"
"Sanoin ,että onko teillä asiaa hallitsijallemme?", tyyppi korottaa ääntänsä.
"Ei... kuka hän on?", Kysyt hämmennyksen valtaamana.
Tyyppi paiskaa oven kiinni. Yrität koputtaa uudelleen, mutta kukaan ei vastaa.
Luku 1: Kaiken alku
Katsot taloa ja päätät unohtaa sen. Et muista mitään, et muista miten päädyit metsään, et muista mitä reittiä kuljit metsään. Yhtäkkiä huomaat maassa pienen animefiguurin. Menet sitä lähemmäksi.
"Ihan kuin maa horjahtaisi kohta.", Ajattelet astuessasi animefiguuria lähemmäksi.
Tipahdat pari metriä maan alle ja ansaverkkolaukeaa. Olet ansassa. Kuulet askelia ja pelkäät pahinta. Mutta pian huomaat, että tyyppi onkin nuori neitokainen. Huomaat sen hänen varjostaan ,mutta kun hän lähestyy tunnet, että kaikki ei ole okei. Tajuat, että tämä neito muistuttaa ylisuurta keijua siipineen ja korvineen.
"Tiesin, että animefiguureja ei voi vastustaa.", Tyyppi sanoi.
Tyyppi nostaa sinut ansasta.
"Päivää nimeni on Rika, olen tämän paikan virallinen vakooja/assistentti.", Katsot tyttöä.
Mutta pian ilmeesi kiinnittyy hänen rintaväliinsä, joka näkyy pinkin puvun alta hyvin.
"En muista nimeäni... en tiädä mistä on kyse.", Mutiset.
"Olet homo.", Rika sanoo flirttailevalla äänen sävyllä.
"Täh.", Sanot.
Hän irrottaa sinut verkoista. Olet todella kummastunut ,ajattelet, että kaikki on vain outoa unta josta et ole herännyt.
"En muista mitään! En tiädä mistään mitään! Mitä tämä on!", Alat kiljua.
"LOPETA MESOAMINEN, PALJASTUMME!", Rika huutaa.
Rika lyö sinua jonkin sortin nuijalla.
Tämän jälkeen viimeinen muistikuvasi on nuija. Heräät ja huomaat, että et ole enään metsässä. Olet talossa, pienessä kodikkaassa puutalossa. Rika seisoo edessäsi, jälleen kerran näet vain hänen rinnat, koska hänen naamansa on ylemmällä tasolla ja hän on miltein kiinni sinussa.
"Kestipä sinulla herätä.", Rika moitti.
"Mutta tämä on taloni, tee olostasi kodikas, ainiin esittelen sinut poikaystävälleni!", Rika sanoi.
Katsoit Rikaa hieman epäröiden ja mieleesi tuli millainen poikaystävä hänellä voisi olla. Kuvittelit mustahiuksisen poikakeijun. Kuulit metallista ääntä, jotain muminaa. Ja näit kahden varjon saapuvan luoksesi. Varjojen takaa paljastui, blondi punk-tyylinen poika, hänen silmänsä olivat verenhimoiset, hänellä oli musta viitta ja pinkki paita, jossa luki "Kuole saatana". Hänellä oli arpi silmässään. Toista kättä peitti musta haarniskanosa täynnä, harmaita teräviä piikkejä. Hänen masentunut katseensa katsoi sinua, hän näytti kertakaikkiaan pelottavalta.
"Terve, muukalainen.", Hän sanoi ojentaen kätensä, jotta voisi kätellä sinua.
Hänen äänensä oli rosoinen , robottimainen ja hyvin karmiva, kuin itse kuoleman ääni.
"Tässä on poikaystäväni JT!, Rika sanoi.
[Jatkuu.]
Paitsi, että tavallista päivää ei ole
Error code 505: Sulje tämä sivu.
Täällä ei ole lisää tekstiä, jota voisit lukea.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Etkö usko?
Mikä itseppäinen olento.
Mysteerinen metsä, jonka keskellä iso talo. Mikä se voisi olla? Päätit mennä lähemmäksi taloa. Hiivit hiljaa, kunnes kuulit rasahduksen. Olit astunut risun päälle, sinä kömpelys! Siitä huolimatta jatkoit matkaa lähemmäski taloa. Mutta talon luona ei ole ketään, se näyttää autiolta. Koputat talon ovea. Odotat, että joku tulisi avaamaan oven. Oven tulee avamaan 187 cm pitkä ruskeatukkainen mies, komeassa frakissa.
"Päivää, onko teillä jotain asiaakin hallitsijallemme?", Hän kysyy.
Mietit hetken mitä sanot, tyyppi näyttää tutulta, mutta vaikka kuinka yrität muistella häntä ,et pysty muistamaan häntä. Ajattelematta mitään hämmästyksestä tokaiset:
"Mitä?"
"Sanoin ,että onko teillä asiaa hallitsijallemme?", tyyppi korottaa ääntänsä.
"Ei... kuka hän on?", Kysyt hämmennyksen valtaamana.
Tyyppi paiskaa oven kiinni. Yrität koputtaa uudelleen, mutta kukaan ei vastaa.
Luku 1: Kaiken alku
Katsot taloa ja päätät unohtaa sen. Et muista mitään, et muista miten päädyit metsään, et muista mitä reittiä kuljit metsään. Yhtäkkiä huomaat maassa pienen animefiguurin. Menet sitä lähemmäksi.
"Ihan kuin maa horjahtaisi kohta.", Ajattelet astuessasi animefiguuria lähemmäksi.
Tipahdat pari metriä maan alle ja ansaverkkolaukeaa. Olet ansassa. Kuulet askelia ja pelkäät pahinta. Mutta pian huomaat, että tyyppi onkin nuori neitokainen. Huomaat sen hänen varjostaan ,mutta kun hän lähestyy tunnet, että kaikki ei ole okei. Tajuat, että tämä neito muistuttaa ylisuurta keijua siipineen ja korvineen.
"Tiesin, että animefiguureja ei voi vastustaa.", Tyyppi sanoi.
Tyyppi nostaa sinut ansasta.
"Päivää nimeni on Rika, olen tämän paikan virallinen vakooja/assistentti.", Katsot tyttöä.
Mutta pian ilmeesi kiinnittyy hänen rintaväliinsä, joka näkyy pinkin puvun alta hyvin.
"En muista nimeäni... en tiädä mistä on kyse.", Mutiset.
"Olet homo.", Rika sanoo flirttailevalla äänen sävyllä.
"Täh.", Sanot.
Hän irrottaa sinut verkoista. Olet todella kummastunut ,ajattelet, että kaikki on vain outoa unta josta et ole herännyt.
"En muista mitään! En tiädä mistään mitään! Mitä tämä on!", Alat kiljua.
"LOPETA MESOAMINEN, PALJASTUMME!", Rika huutaa.
Rika lyö sinua jonkin sortin nuijalla.
Tämän jälkeen viimeinen muistikuvasi on nuija. Heräät ja huomaat, että et ole enään metsässä. Olet talossa, pienessä kodikkaassa puutalossa. Rika seisoo edessäsi, jälleen kerran näet vain hänen rinnat, koska hänen naamansa on ylemmällä tasolla ja hän on miltein kiinni sinussa.
"Kestipä sinulla herätä.", Rika moitti.
"Mutta tämä on taloni, tee olostasi kodikas, ainiin esittelen sinut poikaystävälleni!", Rika sanoi.
Katsoit Rikaa hieman epäröiden ja mieleesi tuli millainen poikaystävä hänellä voisi olla. Kuvittelit mustahiuksisen poikakeijun. Kuulit metallista ääntä, jotain muminaa. Ja näit kahden varjon saapuvan luoksesi. Varjojen takaa paljastui, blondi punk-tyylinen poika, hänen silmänsä olivat verenhimoiset, hänellä oli musta viitta ja pinkki paita, jossa luki "Kuole saatana". Hänellä oli arpi silmässään. Toista kättä peitti musta haarniskanosa täynnä, harmaita teräviä piikkejä. Hänen masentunut katseensa katsoi sinua, hän näytti kertakaikkiaan pelottavalta.
"Terve, muukalainen.", Hän sanoi ojentaen kätensä, jotta voisi kätellä sinua.
Hänen äänensä oli rosoinen , robottimainen ja hyvin karmiva, kuin itse kuoleman ääni.
"Tässä on poikaystäväni JT!, Rika sanoi.
[Jatkuu.]