Kirjoittaja Kurpizza » 17 Syys 2016, 22:35
-Jatkuu-
”Voi perkele, taisin taas polttaa keksit.”, Alice kirosi vihaisena.
”Ovathan ne varmasti vegaaneille sopivia, sekä lihattomia, sipulittomia jne.?”, FNFN kysyi huolehtivana.
”Joo. Näissä on pähkinää.”, Alice vastasi. ”Mutta nyt ne ovat palaneita.” Hän nyrpisti nenäänsä. Sitten hän havaitsi Siiliön nurkassa tutkimassa veitsiä ja hihkaisi: ”Haluatko keksin?”
Siiliö käryn haistaneena osasi olla varovainen.
”Me vaadimme mehua ja kakkua.”, hän vastasi. ”Ja me vaadimme niitä jonkun muun leipomana.”
Fuffe huokaisi. ”Asia on nyt niin, että minä olen tästä lähtien päättänyt sanoa asiat suoraan: sinä joko syöt nuo keksit, tai sinä itket ja syöt.”
Siiliö katosi keittiöstä.
”Vittu. Mitä me näille nyt tehdään?”, Alice valitti.
”Ehkä ne ovat syömäkelpoisia.”, Fuffe sanoi ja tarttui yhteen keksiin ja kopautti sitä pöytään. Pöytään tuli lommo. ”Ehkä voisimme myydä ne Emptylle ja väittää niitä biohajoaviksi aseiksi.”
”Biologinen sodankäynti ei kuulosta kovin eettiseltä.”, Santiny huomautti nurkasta koristellen Ebzun kunniaksi tehtyä kakkua, jossa oli Kimi Räikkösen kuva.
”Ehkä heitämme ne vain roskiin.”, Fuffe päätti, ja heivasi pellillisen palaneita keksejä biojäteastiaan.
”Ydinjätteen loppusijoituspaikkaan.”, mutisi Santiny.
Ebzu ryntäsi keittiöön mukanaan ruukkukaktus.
”Tervehtikää uutta Katkusta!”, hän hihkaisi. ”Se muuttaa yläkertaan tomaatin naapuriin!”
”Oi kuinka lutunen se on!”, Fuffe huokaisi. ”Aivan kuin äitinsä.”
”Se on vielä kovin arka uudessa kodissaan.”, Ebzu varoitti. ”Pidä puolen metrin turvaväli.”
”Mutta minun mielestä sen pitäisi totuttautua ihmisiin…”
Ebzun ja Fuffen kinatessa Bilse, turvallisuusvastaava, asteli keittiöön aikomuksenaan laittaa paperinkeräyslaatikosta löytämänsä mandariinin kuoret biojäteastiaan. Avattuaan kaapin hän jyrähti vihaisena:
”Kuka on laittanut ruokaa roskiin?”
Alice ja Fuffe katosivat keittiöstä.
Ebzu esitteli Katkuksen Bilselle.
****
Juhlapäivänä valtaistuinsalin katto ja lattia oli maalattu mustiksi (Ebzu olisi halunnut maalata seinätkin, mutta Santiny ei pitänyt ajatuksesta). Ebzu otti jokaisen vieraan vastaan violetin valtaistuimen juurella halaten, kuten monta kertaa aiemmin. Kurpizza sai allergisen reaktion kekseistä ja purskahti itkuun, koska kerta hänet yritetään tappaa, kukaan ei ilmiselvästi välitä hänestä, mikä tarkoittaa, että kaikki vihaavat häntä…
Yurika, joka siihen aikaan oli Valtakunnan Virallinen Narri, eli VVN, juoksenteli ympäriinsä sateenkaaritrikoissa ja keijunsiivissä. Empty heitteli häntä lihapullilla. Bilse kirosi ruokahävikkiä.
Siiliö, joka seisoi valtaistuimen vasemmalla puolella, katseli touhua nauraen ja päätti piirtää aiheesta kuvan.
Fuffe kyllästyi Kurpizzan ruikutukseen ja löi häntä soppakauhalla. Kurpizza raivostui ja lähti pois paikalta.
Kaikki oli suorastaan korostetun normaalia. Silti jokainen tunsi levottomuutta. Ennen valtaistuimen vierellä olivat olleet ainoastaan Santiny ja Sinisiipinen, myöhemmin myös Fuffe (ainoa sosiaalinen ihminen; toimii ns. ulkoministerinä), mutta nyt siellä olivat Alice ja Siiliö, sekä joku kolmas hahmo huppu päässä.
Pillin vihellyksestä kaikki kerääntyivät valtaistuimen luo kuulemaan uutisia. Jopa Empty.
”Pitää aloittaa ikävistä asioista.”, Ebzu sanoi ja viittoi Sinisiipiselle. Sinisiipinen kaivoi esiin kuvan, jota hän näytti yleisölle. Kuvassa oli kaktuksen muotokuva.
”Tämä tässä on Katkus I.”, Sinisiipinen sanoi. ”Viime kuussa hän katosi hämärissä olosuhteissa. Kahden ja puolen viikon päästä hänet löydettiin huonokuntoisena kaivosta. Hyvästä hoidosta huolimatta Katkus menehtyi saamiinsa vammoihin. Pidämme minuutin hiljaisuuden hänen kunniakseen.”
Ocean aivasti hiljaisuuden aikana.
Morso pyysi kopiota muotokuvasta.
Ebzu nyyhkäisi.
Tämän jälkeen Siiliö sai puheenvuoron.
”Öhm.”, hän aloitti. ”Joo.”
”Joo.”, kaikki vastasivat kuorossa.
”Tutkimme johtolankoja, joita sieppaaja oli jättänyt Kak..Katkuksen katoamispaikalle.”, Siiliö selitti. ”Löysimme epämääräisen kasan spagettia. Jos kenelläkään on tietoa spagetin omistajasta-”
”SE ON MINUN!”, Rika huusi. Sitten hän nauroi julmasti. ”Se olin minä! Minä vein sen typerän salaatin!”
”Uskomatonta käytöstä.”, Santiny totesi.
”Kaktuksen…”, FNFN mutisi myrtyneenä. ”Vaivainen kaktus, jonka viemisestä ei tullut kuin pahaa oloa toiselle.”
”Viekää se tyrmään.”, Ebzu totesi väsyneenä katsellen yhä Katkuksen kuvaa.
Kun Rikaa lähdettiin raahaamaan tyrmää kohti, hän huusi ja rimpuili. ”Teillä ei ole todisteita!”, hän sanoi. ”Teillä ei ole todisteita, tämä on oikeusmurha…”.
”Ei muka ole todisteita.”, Empty nauroi. ”Vihdoinkin tuosta riesasta päästään.”
”VASTALAUSE!”, Rika kiljui. ”Teillä ei ole todisteita… Tämä…tämä… Tämä on rasismia! Kommunistien salaliitto!”
”Sinähä ite sannoit et sie veit sen.”, Ocean huomautti.
Rika huusi yhä vain, hänen äänensä kuului vielä pitkään valtaistuinsaliin saakka.
Sitten huppupäinen hahmo astui esiin, ja sanoi:
” Hyvää keskiviikkoa keskellä hyvää viikkoa keksi viikkoa myöhemmin toivottaa keksi joka viikkoa aiemminkin minkin keskiviikkona keksi kekseliäästi että säästi keksin seksin aikana, kun keskiviikon seksiliiton jälkeen söi vain yhden keskinkertaisen seksikeksin keksin välissä keksien pepsien karkoituksen tarkoituksen suksen päällä täällä istuen ja syöden keksiä, koska oli keksin keksitty keksijä.”
Puheenvuoron aikana heikoimmat pakenivat jo ovesta ulos. Loput näyttelivät kuollutta, joskin varsin epäonnistuneesti. Santiny, joka ei ollut koskaan erityisemmin välittänyt seksikekseistä (vaikka niitä nyt teekkaribileissä näkikin usein), rykäisi.
”Hyvät naiset ja herrat, sekä kaalit ja muut, joita ei tähän kategoriaan voi jakaa.”, JT julisti. ”Maailma on muuttunut. Enää ei ole turvallista lähteä marraskuisille metsäreissuille. Avainasemassa on intertekstuaalinen viittaus…”
”KÄDET YLÖS, HOUSUT ALAS, TÄÄLTÄ TULEE RISUVARAS!”, kuului huuto.
”Mitäs halvatun vittua?”, Siiliö älähti.
”Älä iso mies leiki Jeesusta!”, Rika huusi. Hänellä oli kädessään ase, jolla hän osoitti Ebzua päähän. Hän virnisti psykoottisesti. ”Tämä on vallankaappaus.”
Atry henkäisi ihastuneena. Vallankaappaus!
”Minulla on teille yksi miljoonan dollarin kysymys.”, Rika sanoi. ”Kuinka paljon risumies vei risuja puistoon? Aa, yhden risun. Bee, muutaman risun. See, kolallisen risuja, vai dee, pakettiautollisen risuja?”
”Haista vittu!”, Empty huusi yleisön joukosta.
Rika heristi käsiasettaan (osasiko narri muka ampua? Niin läheltä kyllä idioottikin ampuisi!). ”Vartiat, viekää heidät alakertaan.”
Vartijat, jotka tässä tapauksessa olivat joukko venäläisiä ja ukrainalaisia, jotka enimmäkseen nyhjöttivät puhumattomina paikalla, tarttuivat Ebzuun ja sadistikolmosiin, ja lähti raahaamaan heitä kohti vankiloita. Rika virnisti ja painoi aseen piipun kiinni Katkukseen ja ampui. Mullan ja ruukun sirpaleita lensi vakkareiden päälle, jotka tuijottivat jähmettyneenä salissa. Empty vannoi, että Rika oli vähällä ampua ohi.
Torstaina elämä jatkui normaaliin tapaan, ja koko vallankaappaus vaikutti kummalliselta aivoneuroosilta, kunnes vakkarit palasivat saliin.
Ebzu ei enää ottanut ihmisiä vastaan, vaan heitä odotti mustaan huppariin ja keijunsiipiin sonnustautunut hallitsija. Sinisiipinen, jolla oli yllään kummallinen vaatekappale (Hänen Armonsa sanoi pukua söpöksi) seisoi hämmentyneenä valtaistuimen vieressä. Santiny selasi tumbluria välinpitämättömänä.
”Hyvä alamaiseni.”, Rika julisti. ”Vanhat säännöt eivät päde täällä enään.”
”Jaa.”, joku totesi.
”Tästä lähtien torstai määritetään kansainväliseksi söpöyspäiväksi.”
”Jaa.”
”Jos jollakin on asiaa puhukoon nyt tai vaijetkoon ijäksi.”
”Itseasiassa minulla on.”, Bilse sanoi ja astui esiin. ”Toivon, että nyt hallitsijana kiinnität enemmän huomiota kestävään kehitykseen ja ympäristön hyvinvointiin. Muuta minä en toivo.”
Rika hymyili ihastuneena, melkein voisi kuvitella ja hänen keijukaissiipiensä värisevän.
”Mutta tottakai. Jos sinä suostut vaimokseni.”
Bilseltä karkasi hikkaa muistuttava äännähdys ja hän siirteli hämmentyneenä painoa jalalta toiselle.
”Muuten en aio välittää ollenkaan ympäristö jutuista.”, Rika jatkoi.
Bilse oli pitkän aikaa hiljaa.
Hiljaisuus jatkui.
Bilse harkitsi.
Tiivistyi.
Monelta kantilta.
Kutitti korvissa.
Ja tuli tulokseen…
Räjäytti pään.
Bilse lysähti polvilleen.
”Minä suostun.”, hän vastasi hiljaa.
-Jatkuu-
Korjasin virheet
Viimeksi muokannut
Kurpizza päivämäärä 18 Syys 2016, 07:40, muokattu yhteensä 2 kertaa
Runoja tilaustyönä ja myös silloin kun et niitä haluaisi