Uusi jöö

Foorumipelit, chatit ja muut lapasesta lähteneet ketjut.

Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 04 Tammi 2018, 15:31

Olen nolo itsekeskeinen paska, ja teen uuden ketjun, jossa puhun itsestäni. Kenenkään ei ole pakko lukea.

Toistan.

Kenenkään ei ole pakko lukea.

Kenenkään ei ole pakko lukea

________________________________________________________

Eli. Reilu viiden kuukauden aikana on tapahtunut paljon. Tosiaan muutin ja nyt maanantaina alkaa uusi koulu jätettyäni vanhan kesken. Lisäksi sain vihdoin diagnoosin ibs:sästä, jonka johdosta sain vihdoin kouluun erityisruokavalion. Niin, enhän mä sitä olekkaan sairastanut kuin koko ikäni :mrgreen: Mutta hyvä että nyt, sillä kesällä syödyn antibioottikuurin jälkeen se paheni. Ei onneksi pahimmasta päästä, mutta oikealla ruokavaliollakin se usein on melko ikävä.

Spoiler: näytä
IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä on siis suolen toiminnallinen parantumaton vaiva, jossa tietyt hiilihydraatit aiheuttavat erilaisia oireita, kuten ripuli, ummetus, turvotus, kipu, ilmavaivat jne. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että vatsa voi todellakin turvota sellaiseksi, että näyttää, kuin olisi kuudennella kuulla raskaana, kipu voi olla migreenin tasoa, mutta vatsassa, eikä siihen auta mikään, voi ummettaa niin ettei pasko kahteen viikkoon, tai olla niin saatanallinen ripuli, että koko päivä tulee istuttua metripaskalla.

Ja se lista asioista, jotka aiheuttavat oireita, on melko pitkä.

Muunmuassa

Vehnä
Ohra
Ruis
Maito
Soija
Pavut
Linssit
Herneet
Maissi
Kaalit
Sipulit
Sienet
Sokerialkoholit
Alkoholi
Omena
Päärynä
Omenapäärynä
Kivelliset hedelmät
Eksoottiset hedelmät
Mustaviinimarjat
Cashew-, hassel- ja pistaasipähkinät
Mantelit

Ja mitä lie muuta, en edes muista. Noiden lisäksi siis kaikki muukin ruoka aiheuttaa oireita, mutta pienemmässä määrin. Kyllä noitakin toki syödä saa, mutta tietää vaan sitten mahdollisesti istuvansa seuraavan päivän metripaskalla vatsan mahdollisesti kouristaessa. Ärtyvän suolen oireyhtymä myös on tyypillisesti välillä helpompi, jolloin jopa kaikki saattaa käydä, ja välillä se palaa taas vaikeammaksi, jolloin sopivan syömisen löytäminen voi olla melkoisen haastavaa. Tällä hetkellä se on tosi ennalta-arvaamatonta, kestääkö vatsa vai ei. Joinain päivinä se kestää jotain, toisina ei. Yleensä kuitenkaan ei.

Tärkeintä kuitenkin on saada turhat rajoitukset pois ja yrittää kaikesta löytää että sopiiko jossain muodossa tai jossain määrin. Esim mulla tavallinen juusto käy yleensä pienissä määrin, joskus suuremmissakin, mutta maito ei todellakaan.


Muuton jälkeen mun ruokavalio muuttui myös täysin. Juuri nyt ainakin syön paljon paremmin, kuin porukoilla asuessani. Monipuolisemmin, säännöllisemmin ja noh, ibs:än takia kaikki ruoka melkeinpä pitää yleensä tehdä itse, niin terveellisemmin. Mulle ihan tärkeimpiä on kasvikset, kananmunat, siemenet ja puuro. Vanha kunnon puuro. Syön tällä hetkellä yleensä 1-2 kertaa päivässä puuroa ja marjoja. On kyllä semmosta opiskelijabudjetin ruokaa toi puuro, että huhuh. Kaurapuuro esim maksaa alle 10 senttiä per lautanen, ja marjat oon kerännyt ite niin ne on melkeinpä ilmaisia.

Rahaongelmia ei ole. Tilillä on rahaa joka kuukausi enemmän kun edellisenä. Ja mä en nuukaile mitenkään pahasti, vaan syön niin kalliisti kun huvittaa. Juuri muuhun ei rahaa sitten kulukkaan. Oon kuitenkin oikeesti aika saita ihminen, mut yritän et ruuan suhteen kuitenkin uskaltaisin käyttää rahaa, koska ibs:n takia en voi syödä ihan mitä vaan ja se tulee kalliimmaksi, joten jos nuukailisin, niin söisin vähemmän kasviksia.

Ja oon nyt yllättävän paljon ostanut vaatteita, käytettynä tietenkin, koska ekologisuus, halpuus jne. Ostin kirpparilta yhdet maiharit, jotka maksoi 15€, ja ne on ihan täydelliset. Hyvässä kunnossa, aitoa nahkaa, metallikärjet, sopii mun jalkaan hyvin, ei hierrä ja ei tuu jalat niillä kipeeksi vaikka kävelis 20km, ei liian kuumat tai liian kylmät ja niihin mahtuis vaikka viidet villasukat, mutta onneksi ne saa silti tarpeeksi kireelle jne. Yks tuttu katto et jumankauta tommoset maksaa uutena pari sataa. Kaikkea muutakin oon ostanut, mutta noi maiharit on ihan helmi. Kuitenkin suurin probleema on se et halusin tietyn tyylisiä ja ns "miesten vaatteita", mutta sen tyylisiä ei käytettynä juuri naisillekaan löydy, joten näillä mennään, mitä löytyy.

Yläasteella mä pelkäsin pukeutua mitenkään räväkästi. Mulle turvallinen vaihtoehto oli silloin aina mustat kollarit, lenkkarit, musta t-paita ja musta huppari. En ehkä sillon aatellu mut ehkä kaikki sitäkin sit ihmetteli kun mulla oli melkein aina mustat vaatteet. Nyt kuitenkin onneksi pukeudun erilailla ko silloin. Mun suosikkeja on puna-mustaraidalliset farkut, keinonahkahousut, Psychework-paita, pipo jossa on kolme Pietarin ristiä, sellanen huppari, jossa on mitä lie silmämunia ja zombinsormia, sekä tietty ne mun maiharit ja metsänvihreä villakangastakki. Paljon erottuvampaa kun mitä oon aiemmin uskaltanut pukea, kun oon tajunnut et ketään muuta ei kiinnosta mun ulkonäkö niin paljoa kun mua.

Niin ja ostin ukulelen. Sit voitin arvonnassa kitaran, mutta se on iskällä lainassa kun se aikoo opetella soittamaan sitä. Mä voin opetella ukulelea ja kun käyn porukoilla ni soittelen kitaraa. Vaikka kyllä ukulele on sitten saatanasta kitaraan verrattuna. Ei pääse alemmas ku c. Mut ukulele on kivan pieni, ja niin helppo kun siinä on vaan neljä kieltä.

Ja mun sukulaiset kyselee jo kovasti et koska minä alan lapsia tekemää :mrgreen: Voi nyt hemuli sentään, ei alle kakskymppisenä ees tarvii vielä miettiä tekeekö lapsia.

Musta tuntuu et pitäisin paljon niistä ihmisistä, jotka on muunsukupuolisia, mutta hankala sanoa kun oon kaksi joskus melko pikaisesti nähnyt ja sen useammasta en oo kai edes kuullut.

Ja oon huomannut et kun ennen olin unissani vaihtelevasti nainen, mies ja muunsukupuolinen spörgelö, niin nyt oon melkein aina unissani mies. Jännä juttu. Ja sukupuoli-identiteettikin on jännä juttu. Siitäkin on tullut vähän helpompi asia, vaikka en mä vieläkään uskalla tehdä kaikkea, mikä tuntuis musta oikealta, koska mä edelleen pelkään uudenlaisia soisaalisia tilanteita ja niihin pitää oppia yksi kerrallaan. Mutta mä en enää koko ajan mielessäni selittele, että en mä silti ole mies, vaikka mä teen näin, ja en mä silti ole nainen, vaikka mä teen näin. Koska ei sillä lopulta ole oikeasti merkitystä, että vaikka laitanko kynsilakkaa, sillä ei se kerro mun sukupuolta millään tasoa oikeesti vakavasti otettavasti.

Nyt kuitenkin kaikki muuttuu koko ajan ja mä vihdoinkin aidosti etsin itseäni, koska mä voin niin paljon paremmin, että mulla on aikaa ja energiaa siihen. Ja mä etsin ihan kaikkea. Tyyliä, luonnetta, mielenkiinnonkohteita jne. Jännä aatella, että mä olen kohta 18, mutta mulla ei ole vielä mitään hajua itsestäni ihmisenä. Jotain oon jo löytänyt, esimerkiksi se, että mä olen luonteeltani kuitenkin pohjimmiltani tosi positiivinen ihminen, mutta se on vaan ollut piilossa monta vuotta masennuksen takia.

Ensi kesänä mä menen telttailemaan, kun kukaan ei voi estää. Mulla on teltta ja makuupussi yms, ja rinkan saan iskältä lainaan, sillä sillä on niitä monta. Ootan innolla.

Ja oon jotenkin enemmän zen. Mä en enää samalla tavalla ärsyynny, ahdistu, suutu jne. On mulla paljon tunteita ja voimakkaitakin sellasia, mutta negatiivisia mä olen alkanut käsittelemään kätkemisen sijaan.

Eipä tässä kai muuta nyt äkkiseltään. Ei tarvitse kommentoida
Viimeksi muokannut Ihaa päivämäärä 06 Tammi 2018, 19:19, muokattu yhteensä 3 kertaa
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Kurpizza » 04 Tammi 2018, 16:27

Kivaa, että joku muukin tekee ketjuja.

Minäkin olen syönyt puuroa, mutta paino on jämähtänyt 66kg (vittuperkele), mutta ehkä se tippuu kun pääsykoestressi alkaa. Keksin upean tavan tehdä lukusuunnitelma, laitan kuvan siitä. Tai en laitakaan, koska tiedosto on liian suuria. Jaoin siinä paperille tilat tammi- ja helmikuulle (ja alku ja loppu kuulle). Sitten tein palloja laatikoihin ja kirjoitin pallon viereen tyyliin "Pearsonin korrelaatiokerroin". Kun saan luettua asian, piirrän palloon hymynaaman. Jos saan laskettua laskuja, piirrän +-merkin. Näin pysyn kärryillä myös siitä, mitä on jäänyt lukematta.


Meillä on koiranpentu.

Jaajaa. Sain kavereita.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Runoja tilaustyönä ja myös silloin kun et niitä haluaisi
Kurpizza
 
Viestit: 2459
Liittynyt: 31 Tammi 2015, 21:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 04 Tammi 2018, 20:15

Kurpizza kirjoitti:Kivaa, että joku muukin tekee ketjuja.

Minäkin olen syönyt puuroa, mutta paino on jämähtänyt 66kg (vittuperkele), mutta ehkä se tippuu kun pääsykoestressi alkaa. Keksin upean tavan tehdä lukusuunnitelma, laitan kuvan siitä. Tai en laitakaan, koska tiedosto on liian suuria. Jaoin siinä paperille tilat tammi- ja helmikuulle (ja alku ja loppu kuulle). Sitten tein palloja laatikoihin ja kirjoitin pallon viereen tyyliin "Pearsonin korrelaatiokerroin". Kun saan luettua asian, piirrän palloon hymynaaman. Jos saan laskettua laskuja, piirrän +-merkin. Näin pysyn kärryillä myös siitä, mitä on jäänyt lukematta.


Meillä on koiranpentu.

Jaajaa. Sain kavereita.


Koiranpennut eivät ole leluja.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 04 Tammi 2018, 20:17

Ketä kiinnostaa miten syödä.

Nuudeleita purkki päivässä ja rahat parempaan käyttöön.

Kuka ostaa kirpparilta vaatteita, kun ebaysta saa samaan hintaan halvalla uusia.

Ja mikset osta vaan suoraan miestenosastolta vaatteita? Ai niin unohdin, että sinulla on kuumailmapalloja.

(Flat is justice)

Ja en minäkään lapsia alkaisi tekemään, koska 1. En seurustele 2. Alaikäisten kanssa lapsien tekeminen on laitonta 3. En ole kiinnostunut pilaamaan elämääni vielä.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 04 Tammi 2018, 21:31

YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Kurpizza kirjoitti:Kivaa, että joku muukin tekee ketjuja.

Minäkin olen syönyt puuroa, mutta paino on jämähtänyt 66kg (vittuperkele), mutta ehkä se tippuu kun pääsykoestressi alkaa. Keksin upean tavan tehdä lukusuunnitelma, laitan kuvan siitä. Tai en laitakaan, koska tiedosto on liian suuria. Jaoin siinä paperille tilat tammi- ja helmikuulle (ja alku ja loppu kuulle). Sitten tein palloja laatikoihin ja kirjoitin pallon viereen tyyliin "Pearsonin korrelaatiokerroin". Kun saan luettua asian, piirrän palloon hymynaaman. Jos saan laskettua laskuja, piirrän +-merkin. Näin pysyn kärryillä myös siitä, mitä on jäänyt lukematta.


Meillä on koiranpentu.

Jaajaa. Sain kavereita.


Koiranpennut eivät ole leluja.


Mistäs sinä tuon vedit?
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja jokutyyppi19 » 04 Tammi 2018, 21:36

YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Kurpizza kirjoitti:Kivaa, että joku muukin tekee ketjuja.

Minäkin olen syönyt puuroa, mutta paino on jämähtänyt 66kg (vittuperkele), mutta ehkä se tippuu kun pääsykoestressi alkaa. Keksin upean tavan tehdä lukusuunnitelma, laitan kuvan siitä. Tai en laitakaan, koska tiedosto on liian suuria. Jaoin siinä paperille tilat tammi- ja helmikuulle (ja alku ja loppu kuulle). Sitten tein palloja laatikoihin ja kirjoitin pallon viereen tyyliin "Pearsonin korrelaatiokerroin". Kun saan luettua asian, piirrän palloon hymynaaman. Jos saan laskettua laskuja, piirrän +-merkin. Näin pysyn kärryillä myös siitä, mitä on jäänyt lukematta.


Meillä on koiranpentu.

Jaajaa. Sain kavereita.


Koiranpennut eivät ole leluja.


Lelut eivät ole leikin asia.
We have such sights to show you.

Everything is chaos but it's synchronized.
Avatar
jokutyyppi19
 
Viestit: 918
Liittynyt: 01 Helmi 2015, 12:12

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 04 Tammi 2018, 22:51

jokutyyppi19 kirjoitti:
YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Kurpizza kirjoitti:Kivaa, että joku muukin tekee ketjuja.

Minäkin olen syönyt puuroa, mutta paino on jämähtänyt 66kg (vittuperkele), mutta ehkä se tippuu kun pääsykoestressi alkaa. Keksin upean tavan tehdä lukusuunnitelma, laitan kuvan siitä. Tai en laitakaan, koska tiedosto on liian suuria. Jaoin siinä paperille tilat tammi- ja helmikuulle (ja alku ja loppu kuulle). Sitten tein palloja laatikoihin ja kirjoitin pallon viereen tyyliin "Pearsonin korrelaatiokerroin". Kun saan luettua asian, piirrän palloon hymynaaman. Jos saan laskettua laskuja, piirrän +-merkin. Näin pysyn kärryillä myös siitä, mitä on jäänyt lukematta.


Meillä on koiranpentu.

Jaajaa. Sain kavereita.


Koiranpennut eivät ole leluja.


Lelut eivät ole leikin asia.


Niimpä koiranpennut eivät ole leikin asia.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja jokutyyppi19 » 04 Tammi 2018, 22:55

YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
jokutyyppi19 kirjoitti:
YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Kurpizza kirjoitti:Kivaa, että joku muukin tekee ketjuja.

Minäkin olen syönyt puuroa, mutta paino on jämähtänyt 66kg (vittuperkele), mutta ehkä se tippuu kun pääsykoestressi alkaa. Keksin upean tavan tehdä lukusuunnitelma, laitan kuvan siitä. Tai en laitakaan, koska tiedosto on liian suuria. Jaoin siinä paperille tilat tammi- ja helmikuulle (ja alku ja loppu kuulle). Sitten tein palloja laatikoihin ja kirjoitin pallon viereen tyyliin "Pearsonin korrelaatiokerroin". Kun saan luettua asian, piirrän palloon hymynaaman. Jos saan laskettua laskuja, piirrän +-merkin. Näin pysyn kärryillä myös siitä, mitä on jäänyt lukematta.


Meillä on koiranpentu.

Jaajaa. Sain kavereita.


Koiranpennut eivät ole leluja.


Lelut eivät ole leikin asia.


Niimpä koiranpennut eivät ole leikin asia.


No nytpä kyllä heitit koiran kuoppaan.
We have such sights to show you.

Everything is chaos but it's synchronized.
Avatar
jokutyyppi19
 
Viestit: 918
Liittynyt: 01 Helmi 2015, 12:12

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 04 Tammi 2018, 23:05

Mua kiinnostaa, miten syödä, ihan jo sen takia, että musta ei ole hauskaa istua koko ajan metripaskalla. Ruoka on myös muutakin, kun pelkkää polttoainetta. Ruoka voi olla nautinto, ja saadakseen kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet, rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit, ei voi syödä aivan mitä tahansa.

Nuudelit muuten sisältävät nopeita hiilihydraatteja ja niiden ravintosisältö on melko köyhää, joten ne vievät vain hetkeksi näläntunteen, jolloin ihminen helposti syö hetken päästä lisää, ja lisää ja lisää, ja näinollen lihoaa. Kaikki ruoka ei myöskään aikaansaa samanlaista energiatasoa esimerkiksi köyhän ravintosisällön, nopeiden hiilihydraattien tahi liian tiheän energiasisällön takia.

Ostan kirpputorilta vaatteita, koska vaikka ostaisin ebaysta samalla hinnalla, kestävyys ei olisi samaa. Eikä ekologisuus. Verrataanpa vaikka, että ostaisin Ebaysta eurolla paidan ja kirpputorilta eurolla toisen. Kirpputorilta ostettu on maksanut uutena 17 euroa ja Ebaysta ostettu euron. Euro on saatanallisen vähän paidasta, eikä sillä hinnalla saa tehtyä hyvää paitaa. 17 euroa taas on raha, jolla saa tehtyä jo ihan ok paidan, ja euro on hinta, jonka minä maksan siitä, kun joku on pitänyt sitä kymmenen kertaa, eli se saattaa olla aivan uudenveroinen. Ebayn paita menee muutamassa pesussa rikki, joten joudun ostamaan uuden pian. Kirpputorilta ostettu kestää 67 pesua, sillä se on laadukkaampi. Jos Ebayn paita hajoaa neljässä pesussa, joudun ostamaan niitä 17, jotta ne kestävät yhtä kauan, kuin samanhintainen kirpputorilöytö. 17 Ebayn paitaa maksaisi siis 17 euroa, kirpputoripaita euron, vaikka ne kestävät yhtä kauan. Kumpikohan siis kannattaisi ostaa? :angel:

Minä en osta uutena. Se ei kannata, koska käytettynä löytää aivan samanlaatuisia, mutta murto-osalla uuden hinnasta. Rahan voi käyttää paremminkin, kuin vaatteisiin.

Otetaanpa taas esimerkki. Minulla on 150€. Jos ostan sillä vaikka laadukkaita kauluspaitoja uutena, saan ehkä kaksi tai kolme. Laaduttomia saisin seitsemän. Jos ostankin ukulelen, joka maksaa 100€, ja laadukkaita paitoja käytettynä hintaan 10€ zipale, saan viisi paitaa ja ukulelen sen sijaan, että saisin kaksi tai kolme paitaa.

Käytän täten rahan mieluummin ruokaan, kuin vaatteisiin, sillä ruoka pitää minut kylläisenä, terveenä ja elossa, eivät vaatteet.

Ja muuten. Sen tyyliset vaatteet, jota halajan (mutta joita ei oikein löydy), maksavat uutena helposti 40-100€ zipale, käytettynä 4-20€. Jos ostaisin yhden uuden, saisin sen asemesta siis todennäköisesti ainakin viisi käytettynä. Olen siis järkevä ja ostan vaikka kaksi käytettyä, ja lopun rahan käytän johonkin muuhun tai laitan säästöön.

Käytettynä ostettujen vaatteiden kulumista ei muuten pelkää samalla tavalla, koska niistä on maksanut vähemmän.

Ja säästövinkki. Villasukat. Niitä saa uutena hintaan 10-20€ myyjästä riippuen (mikä on naurettavan pieni summa työmäärään nähden), ja ne kestävät paljon paremmin, kuin tavalliset sukat, samoin kuin lämmittävät. Jos ei tykkää kudotuista villasukista, niin esim Prismasta saa hyvin ohuita merinovillasukkia noin 6€ zipale, ja nekin kestävät tosi hyvin. Eivät ole yhtä lämpimät, eivätkä hiostakaan yhtä paljon.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 04 Tammi 2018, 23:13

Näin muuten yksi yö unta, että olin kuuluisa drag queen ja muutin mun dragperheen kanssa omakotitaloon, jossa oli kaksi kerrosta ja seitsemän makuuhuonetta. Sitten Cujo tuli sinne ja meinas syödä mun dragperheen, mutta sitten se rupes oksentamaan sateenkaaria :lol:

Mun dragperheeseen muuten kuului Lil' Kenya, Chad Michaels, Raja, Tyra Sanchez, Derrick Barry ja Sasha Velour. Eeeen ole katsonut RuPaul's drag racea lähiaikoina eeen ollenkaan :angel: Se oli kovin hämmentävä uni. Mut olin just edellisenä päivänä katsonut Cujon ja RuPaul's drag racea.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 04 Tammi 2018, 23:37

Ihaa kirjoitti:Mua kiinnostaa, miten syödä, ihan jo sen takia, että musta ei ole hauskaa istua koko ajan metripaskalla. Ruoka on myös muutakin, kun pelkkää polttoainetta. Ruoka voi olla nautinto, ja saadakseen kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet, rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit, ei voi syödä aivan mitä tahansa.

Nuudelit muuten sisältävät nopeita hiilihydraatteja ja niiden ravintosisältö on melko köyhää, joten ne vievät vain hetkeksi näläntunteen, jolloin ihminen helposti syö hetken päästä lisää, ja lisää ja lisää, ja näinollen lihoaa. Kaikki ruoka ei myöskään aikaansaa samanlaista energiatasoa esimerkiksi köyhän ravintosisällön, nopeiden hiilihydraattien tahi liian tiheän energiasisällön takia.

Ostan kirpputorilta vaatteita, koska vaikka ostaisin ebaysta samalla hinnalla, kestävyys ei olisi samaa. Eikä ekologisuus. Verrataanpa vaikka, että ostaisin Ebaysta eurolla paidan ja kirpputorilta eurolla toisen. Kirpputorilta ostettu on maksanut uutena 17 euroa ja Ebaysta ostettu euron. Euro on saatanallisen vähän paidasta, eikä sillä hinnalla saa tehtyä hyvää paitaa. 17 euroa taas on raha, jolla saa tehtyä jo ihan ok paidan, ja euro on hinta, jonka minä maksan siitä, kun joku on pitänyt sitä kymmenen kertaa, eli se saattaa olla aivan uudenveroinen. Ebayn paita menee muutamassa pesussa rikki, joten joudun ostamaan uuden pian. Kirpputorilta ostettu kestää 67 pesua, sillä se on laadukkaampi. Jos Ebayn paita hajoaa neljässä pesussa, joudun ostamaan niitä 17, jotta ne kestävät yhtä kauan, kuin samanhintainen kirpputorilöytö. 17 Ebayn paitaa maksaisi siis 17 euroa, kirpputoripaita euron, vaikka ne kestävät yhtä kauan. Kumpikohan siis kannattaisi ostaa? :angel:

Minä en osta uutena. Se ei kannata, koska käytettynä löytää aivan samanlaatuisia, mutta murto-osalla uuden hinnasta. Rahan voi käyttää paremminkin, kuin vaatteisiin.

Otetaanpa taas esimerkki. Minulla on 150€. Jos ostan sillä vaikka laadukkaita kauluspaitoja uutena, saan ehkä kaksi tai kolme. Laaduttomia saisin seitsemän. Jos ostankin ukulelen, joka maksaa 100€, ja laadukkaita paitoja käytettynä hintaan 10€ zipale, saan viisi paitaa ja ukulelen sen sijaan, että saisin kaksi tai kolme paitaa.

Käytän täten rahan mieluummin ruokaan, kuin vaatteisiin, sillä ruoka pitää minut kylläisenä, terveenä ja elossa, eivät vaatteet.

Ja muuten. Sen tyyliset vaatteet, jota halajan (mutta joita ei oikein löydy), maksavat uutena helposti 40-100€ zipale, käytettynä 4-20€. Jos ostaisin yhden uuden, saisin sen asemesta siis todennäköisesti ainakin viisi käytettynä. Olen siis järkevä ja ostan vaikka kaksi käytettyä, ja lopun rahan käytän johonkin muuhun tai laitan säästöön.

Käytettynä ostettujen vaatteiden kulumista ei muuten pelkää samalla tavalla, koska niistä on maksanut vähemmän.

Ja säästövinkki. Villasukat. Niitä saa uutena hintaan 10-20€ myyjästä riippuen (mikä on naurettavan pieni summa työmäärään nähden), ja ne kestävät paljon paremmin, kuin tavalliset sukat, samoin kuin lämmittävät. Jos ei tykkää kudotuista villasukista, niin esim Prismasta saa hyvin ohuita merinovillasukkia noin 6€ zipale, ja nekin kestävät tosi hyvin. Eivät ole yhtä lämpimät, eivätkä hiostakaan yhtä paljon.


Haluat siis pitää paitaa päälläsi jolle joku on voinut tehdä sukuelimensä "jätöksensä". Hyi.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 05 Tammi 2018, 00:52

Turha sitä on ylianalysoida. Ihan hyvin joku on voinut heittää siemenet vaikka vessanpöntön istuinosaan, pyyhkässyt enimmät pois ja sit minä istun siihen seuraavaksi. Mutta en mä sen takia jätä käymättä julkisissa vessoissa. Miksi mä siis sen takia jättäisin käyttämättä käytettyjä vaatteita, kun se on vaan yksi mahdollisuus, mitä on tapahtunut? Jos niin kuitenkin olis käynyt, niin ne vaatteet pestään siinä välissä, joten mä en siitä millään tavalla tule kärsimään.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 05 Tammi 2018, 02:13

Ihaa kirjoitti:Turha sitä on ylianalysoida. Ihan hyvin joku on voinut heittää siemenet vaikka vessanpöntön istuinosaan, pyyhkässyt enimmät pois ja sit minä istun siihen seuraavaksi. Mutta en mä sen takia jätä käymättä julkisissa vessoissa. Miksi mä siis sen takia jättäisin käyttämättä käytettyjä vaatteita, kun se on vaan yksi mahdollisuus, mitä on tapahtunut? Jos niin kuitenkin olis käynyt, niin ne vaatteet pestään siinä välissä, joten mä en siitä millään tavalla tule kärsimään.


Hyi. Kuka istuu julkisessa wessassa.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 05 Tammi 2018, 06:50

Ihaa kirjoitti:Mua kiinnostaa, miten syödä, ihan jo sen takia, että musta ei ole hauskaa istua koko ajan metripaskalla. Ruoka on myös muutakin, kun pelkkää polttoainetta. Ruoka voi olla nautinto, ja saadakseen kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet, rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit, ei voi syödä aivan mitä tahansa. .


Ja mitä vitun järkeä pilata oma terveys opiskeluaikana? Ennemmin nostan lainaa kuin alan elämään makaroonilla
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 05 Tammi 2018, 06:55

YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
jokutyyppi19 kirjoitti:
YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Kurpizza kirjoitti:Kivaa, että joku muukin tekee ketjuja.

Minäkin olen syönyt puuroa, mutta paino on jämähtänyt 66kg (vittuperkele), mutta ehkä se tippuu kun pääsykoestressi alkaa. Keksin upean tavan tehdä lukusuunnitelma, laitan kuvan siitä. Tai en laitakaan, koska tiedosto on liian suuria. Jaoin siinä paperille tilat tammi- ja helmikuulle (ja alku ja loppu kuulle). Sitten tein palloja laatikoihin ja kirjoitin pallon viereen tyyliin "Pearsonin korrelaatiokerroin". Kun saan luettua asian, piirrän palloon hymynaaman. Jos saan laskettua laskuja, piirrän +-merkin. Näin pysyn kärryillä myös siitä, mitä on jäänyt lukematta.


Meillä on koiranpentu.

Jaajaa. Sain kavereita.


Koiranpennut eivät ole leluja.


Lelut eivät ole leikin asia.


Niimpä koiranpennut eivät ole leikin asia.


En ole missään vaiheessa niin väittänytkään.

Ottaisin leluni viereeni nukkumaan, mutta koiranpentu ei ole lelu niin se saa nukkua sänkyni alla. Onhan sillä vilttikin, mutta on jostain syystä (turkin paksuus) mieltynyt askeettisiin nukkumapaikkoihin
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 05 Tammi 2018, 13:47

YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Ihaa kirjoitti:Turha sitä on ylianalysoida. Ihan hyvin joku on voinut heittää siemenet vaikka vessanpöntön istuinosaan, pyyhkässyt enimmät pois ja sit minä istun siihen seuraavaksi. Mutta en mä sen takia jätä käymättä julkisissa vessoissa. Miksi mä siis sen takia jättäisin käyttämättä käytettyjä vaatteita, kun se on vaan yksi mahdollisuus, mitä on tapahtunut? Jos niin kuitenkin olis käynyt, niin ne vaatteet pestään siinä välissä, joten mä en siitä millään tavalla tule kärsimään.


Hyi. Kuka istuu julkisessa wessassa.


Minä. Vähän pakko istua, kun ei voi kusta tai paskantaa seisten. Ja esim viime syksynä maanantaisin oon ollut pois kotoa yleensä klo 8-19, ja koska juon tasaisesti pitkin päivää 2-3,5 litraa vettä, aika monta kertaa on pakko käydä kusasemassa. Ja tietty, koska IBS:än takia mulla on välillä semmone lehmäntapporipuli et paskannan sen kymmenen kertaa päivässä, niin pakko sitä on vessassa rampata. Koulussa on siistejä unisex-vessoja ja Metsossa, Koskarilla Ja Stockalla on ilmaisvessat. Koskarin vessat ei ole siistit, mutta Stockan ja Metson yleensä on. Ja Rautatieaseman vessa on maksullinen, mut aika usein se uloin ovi on jumitettu paperilla, niin sinnekin hätätilanteessa pääsee. Kopperoista tosin vaan toinen menee lukkoon, ainakin viimeksi käydessä, ja haju ja sotku on melko karmea. Sit Linja-autoasemalla ja Tullintorilla on maksulliset, mut usein edellinen pitää mulle ovea auki lähtiessään, ettei tarvii maksaa. Tullintorin vieressä sit on opiskelijaterveydenhuolto, ja siellä on siistit vessat ja oon sielläkin pari kertaa käynyt ihan vaan vessassa pakon edessä.

En mäkään julkisista vessoista nauti, mut mieluummin käyn niissä kun jätän käymättä. Ei se oo hauskaa omata vittuileva suoli, joka päättää yhtäkkiä, että tänäänpäs sinä käyt paskalla viisitoista kertaa. Mutta ei sen takia kotiinkaan voi jäädä.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 05 Tammi 2018, 15:02

Ihaa kirjoitti:
YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Ihaa kirjoitti:Turha sitä on ylianalysoida. Ihan hyvin joku on voinut heittää siemenet vaikka vessanpöntön istuinosaan, pyyhkässyt enimmät pois ja sit minä istun siihen seuraavaksi. Mutta en mä sen takia jätä käymättä julkisissa vessoissa. Miksi mä siis sen takia jättäisin käyttämättä käytettyjä vaatteita, kun se on vaan yksi mahdollisuus, mitä on tapahtunut? Jos niin kuitenkin olis käynyt, niin ne vaatteet pestään siinä välissä, joten mä en siitä millään tavalla tule kärsimään.


Hyi. Kuka istuu julkisessa wessassa.


Minä. Vähän pakko istua, kun ei voi kusta tai paskantaa seisten. Ja esim viime syksynä maanantaisin oon ollut pois kotoa yleensä klo 8-19, ja koska juon tasaisesti pitkin päivää 2-3,5 litraa vettä, aika monta kertaa on pakko käydä kusasemassa. Ja tietty, koska IBS:än takia mulla on välillä semmone lehmäntapporipuli et paskannan sen kymmenen kertaa päivässä, niin pakko sitä on vessassa rampata. Koulussa on siistejä unisex-vessoja ja Metsossa, Koskarilla Ja Stockalla on ilmaisvessat. Koskarin vessat ei ole siistit, mutta Stockan ja Metson yleensä on. Ja Rautatieaseman vessa on maksullinen, mut aika usein se uloin ovi on jumitettu paperilla, niin sinnekin hätätilanteessa pääsee. Kopperoista tosin vaan toinen menee lukkoon, ainakin viimeksi käydessä, ja haju ja sotku on melko karmea. Sit Linja-autoasemalla ja Tullintorilla on maksulliset, mut usein edellinen pitää mulle ovea auki lähtiessään, ettei tarvii maksaa. Tullintorin vieressä sit on opiskelijaterveydenhuolto, ja siellä on siistit vessat ja oon sielläkin pari kertaa käynyt ihan vaan vessassa pakon edessä.

En mäkään julkisista vessoista nauti, mut mieluummin käyn niissä kun jätän käymättä. Ei se oo hauskaa omata vittuileva suoli, joka päättää yhtäkkiä, että tänäänpäs sinä käyt paskalla viisitoista kertaa. Mutta ei sen takia kotiinkaan voi jäädä.


Pidättele. Minä käyn todella harvoin julkisissa wessoissa. Ja en ole käynyt paskalla julkisessa varmaan moneen vuoteen.

Ja hyi! Rautatieaseman wc ei ole vaihtoehto, koska sieltä saa traumoja hajusta ja ulkonäöstä.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 05 Tammi 2018, 16:45

Pidättele paskaa, kun on kunnon lehmäntapporipuli? Hehee, hyvä neuvo. Yritäppä itse seuraavan kerran, kun sulla on ripuli. Ja mitä se sinun elämääsi haittaa, että hyödynnän julkisia vessoja? :]
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 05 Tammi 2018, 21:45

Ihaa kirjoitti:Pidättele paskaa, kun on kunnon lehmäntapporipuli? Hehee, hyvä neuvo. Yritäppä itse seuraavan kerran, kun sulla on ripuli. Ja mitä se sinun elämääsi haittaa, että hyödynnän julkisia vessoja? :]


Kukaan ei saa tehdä sellaista, mistä Rika ei tykkää
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Fnfn » 05 Tammi 2018, 23:21

Menipäs kauan, että sä sait diagnoosin kun oireilu on kuitenkin ollut aika pitkäkestoista ja selvää.
Lehmäntapporipuli on uusi lempisanani.

Söpö koira. Onko sillä nimeä?
Sweetness, sweetness I was only joking
When I said I'd like to
Smash every tooth in your head

The Smiths - Bigmouth Strikes Again
Avatar
Fnfn
Positiivinen vetyioni
 
Viestit: 2341
Liittynyt: 31 Tammi 2015, 23:38
Paikkakunta: Turku

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 05 Tammi 2018, 23:34

Fnfn kirjoitti:Menipäs kauan, että sä sait diagnoosin kun oireilu on kuitenkin ollut aika pitkäkestoista ja selvää.
Lehmäntapporipuli on uusi lempisanani.

Söpö koira. Onko sillä nimeä?


Eppu.
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Fnfn » 05 Tammi 2018, 23:50

Söpö nimi. Tuleeko Eppu Normaalin mukaan?
Sweetness, sweetness I was only joking
When I said I'd like to
Smash every tooth in your head

The Smiths - Bigmouth Strikes Again
Avatar
Fnfn
Positiivinen vetyioni
 
Viestit: 2341
Liittynyt: 31 Tammi 2015, 23:38
Paikkakunta: Turku

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 06 Tammi 2018, 03:35

Joo, siinä diagnoosissa meni kauan lähinnä kun lääkärit ja mäkin aattelin tyyliin keliakiaa tms, mutta eihän mulla semmosia ole. Oikeestaan tää ärtyvän suolen oireyhtymän keksiminen lähti siitä et mun serkku diagnosoitiin. Niin noh, näköjään myös mummilla ja vanhemmilla on sit tää sama, siihen tulokseen on tultu.

Lehmäntapporipuli on ihana sana.

Tää on taas tätä et oon vähän ollut jumissa neljän seinän sisällä, koska aivan jäätävä lehmäntapporipuli. Yleensä pyrin silti elämään normaalia elämää, mut ei oo kauheesti taas uskaltanu lähtee mihinkään kun pitää jatkuvasti istua paskalla. Tuntuu et mikään ei oo oikein imeytyny, kaikki ruoka vaan tullut läpi. Oon ollut tosi nuutunu ja vähän huonivointinen. Sellanen mitä olo on jos keho menee säästöliekille. Pakko ollu saada vatsa rauhoittumaan et edes jotain imeytyis eikä olis näin heikko olo. Oon tänään (eilen) syönyt lähinnä tattatipuuroa ja kauraleipää, koska ainoita asioita, mitkä ei pistä mun vatsaa totaalisekaisin. Toki onhan mulla senkin takia heikko olo et mulla on niin huono olo et en oo saanu syötyä tarpeeksi ja sekin mitä oon syönyt niin on lähinnä puuroa, missä energiatiheys on pieni.

Meinasin tänään (eilen) jopa pyörtyä. Varmaan vaan se et mikään ei varmaan just nyt kauheesti imeydy niin en ihmettelekkään. Varmaan verensokeritkin tosi alhaalla. Olin eka vaan et nyt ei oo kovin hyvä olo. Aika rutiinilla sit mittasin verenpaineen, koska se et paineet on alhaalla niin selittää huonon olon. Saatana paineet oli 63/42, ja syke 77. Noin matalilla paineilla on jännä et ylipäätään pysyin pystyssä. Mut mulle tuli siitä tiedosta tosi huono olo ja meinasin pyörtyä, ehti näkö lähteä ja korvat meni lukkoon mut kuulin mun sydämen sykkeen tosi särisevänä äänenä mun päässä. Mut tiesin et en mä nyt pyörry. Ja mua nauratti aivan helvetisti. Mun yksi pahimpia pelkoja on just toi olotila, minkä jälkeen pyörtyy jos ei pääse makuulteen. Se tulee aina verikokeissa. Mut nyt se tuli kotona. Eikä se ollutkaan pelottava, kun en etukäteen osannut odottaa sitä. Ja mua nauratti, kun oon pelännyt jotain niin mitätöntä niin paljon. Ja se tuntui siinä hetkessäkin vähän tyhmältä, että mä meinasin pyörtyä, mutta mä vaan nauran. Noh onneksi hetken päästä arvasi jo mennä keittiöön asti (matka muutamia metrejä) niin tein leipää ja otin kaapista vähän karkkia et sais verensokereita vähän ylemmäs. Mut on vatsa vähän rauhallisempi jo. Huomenna sit syön enemmän mut pitää kyl aika varovasti huomennakin syödä.

Tää on tää kun ibs tyypillisesti pahenee stressaavissa tilanteissa ja mua stressaa se et maanantaina alkaa uus koulutus ja on uus luokka (mut koulurakennus on sama) ja meen tässä kuussa työharjotteluun, mut en tiiä et minne.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 06 Tammi 2018, 13:39

Löysin kätköstä kuvallisen sanakirjan, jossa on tuhat sanaa viroksi ( ja sen nimi on Tuhat sanaa viroksi). Tää on ihana. Tosin tässä ei ole suomeksi noita sanoja kun vaan takana luettelossa, muuten täs on siis kuvia ja siinä alla lukee viroksi mikä se on.

Kylpyhuone = vannituba
Hammastahna = hambapasta
Patteri (siis se mikä on kiinni seinässä lämmittämässä) = radiaator
Lipasto = kummut
Matto = vaip
Pesukone =pesumasin
Sadetin = vihmuti
Perhosen toukka = liblika vastne
Hiekkapaperi =liivapaper
Nukkekoti = nukumaja
Huuliharppu = suupill
Ankanpojat = pardipojat
Lepakko = nahkhiir
Kiitorata = maandumisrata
Kalastaa = kalur
Linnunpelätti = hernehirmutis
Pyyhekumi = kustutuskumm
Kirjat = raamatud
Pöytäkone = arvuti
Lahja = kingitus
Mansikka = maasikas
Vadelma = vaarikas
Kaulahuivi = kaelarätt
Kumisaappaat = kummisäärikud
Heittää = visata
Kuunnella = kuulata
Kaivaa = kaevata
Puhua = rääkida
Leikata = lõigata
Kontata = roomata
Odottaa = oodata
Puhaltaa = puhuda
Auki = lahti
Ensimmäinen = esimene
Oikea = parem
Vasen = vasak
Lyhyt = lühike
Syntymäpäivä = sünnipäev
Hääpäivä = pulmapäev
Sateenkaari = viherkaar
Kissanpentu = kassipoeg
Luistelu = uisutamune
Maailmanpyörä = ilmaratas

Toi viherkaar on ihan paras.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 06 Tammi 2018, 13:53

Ihaa kirjoitti:Löysin kätköstä kuvallisen sanakirjan, jossa on tuhat sanaa viroksi ( ja sen nimi on Tuhat sanaa viroksi). Tää on ihana. Tosin tässä ei ole suomeksi noita sanoja kun vaan takana luettelossa, muuten täs on siis kuvia ja siinä alla lukee viroksi mikä se on.

Kylpyhuone = vannituba
Hammastahna = hambapasta
Patteri (siis se mikä on kiinni seinässä lämmittämässä) = radiaator
Lipasto = kummut
Matto = vaip
Pesukone =pesumasin
Sadetin = vihmuti
Perhosen toukka = liblika vastne
Hiekkapaperi =liivapaper
Nukkekoti = nukumaja
Huuliharppu = suupill
Ankanpojat = pardipojat
Lepakko = nahkhiir
Kiitorata = maandumisrata
Kalastaa = kalur
Linnunpelätti = hernehirmutis
Pyyhekumi = kustutuskumm
Kirjat = raamatud
Pöytäkone = arvuti
Lahja = kingitus
Mansikka = maasikas
Vadelma = vaarikas
Kaulahuivi = kaelarätt
Kumisaappaat = kummisäärikud
Heittää = visata
Kuunnella = kuulata
Kaivaa = kaevata
Puhua = rääkida
Leikata = lõigata
Kontata = roomata
Odottaa = oodata
Puhaltaa = puhuda
Auki = lahti
Ensimmäinen = esimene
Oikea = parem
Vasen = vasak
Lyhyt = lühike
Syntymäpäivä = sünnipäev
Hääpäivä = pulmapäev
Sateenkaari = viherkaar
Kissanpentu = kassipoeg
Luistelu = uisutamune
Maailmanpyörä = ilmaratas

Toi viherkaar on ihan paras.


Viro on Suomea väännettynä siansaksaksi. Maasikamahlajook. Tossa on kolme sanaa. Maa, sika mahla ja jugurtti, ja se vittu tarkoittaa mansikkamehua.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 06 Tammi 2018, 19:04

Mun mielestä viro on ihan järkevänkuuloinen kieli. Niinku suomi, mut pehmeempi. Viro on ihanaa kuunneltavaa. Lähinnä kun se suomalaisen korvaan kuulostaa vähän huvittavalta ja silti järkevältä.


https://youtu.be/jQGnQnC9zRs


https://youtu.be/69Hz-0obfG8

Jos joku tykkää Despacitosta


https://youtu.be/_UCh6tMvOCA

Ostin tänään meiramia, minttua, persiljaa, rormariinia, rakuunaa ja timjamia, enkä tiiä miten oon pärjännyt ilman niitä tähän asti.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Fnfn » 06 Tammi 2018, 20:49

Hauskaa, nimittäin minusta viro kuulostaa enemmän töksähtelevältä kuin suomi. Tosin laulettuna se on kaunista ja pehmeää.

Timjami on hyvää. Laitan sitä aina paljon risottoon. Rosmariinia minulla on, mutta en tiedä mihin sitä olen tunkenut, se on Joensuusta ostettu. Korianteria laitan linssikeittoon. Ostin itselleni joulukuussa sauvasekoittimen, että voin tehdä kasvissosekeittoja.

Noita muita minulla ei ole. Minulla on kotona suolaa, sokeria, mustapippuria, valkopippuria, sitruunapippuria, chilimaustetta, jotain hirveää valkosipulijuttua (en jaksa leikellä valkosipulia), timjamia, rosmariinia, paprikamaustetta ja basilikaa.
Sweetness, sweetness I was only joking
When I said I'd like to
Smash every tooth in your head

The Smiths - Bigmouth Strikes Again
Avatar
Fnfn
Positiivinen vetyioni
 
Viestit: 2341
Liittynyt: 31 Tammi 2015, 23:38
Paikkakunta: Turku

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja icepicked » 06 Tammi 2018, 22:06

Ihaa kirjoitti:Löysin kätköstä kuvallisen sanakirjan, jossa on tuhat sanaa viroksi ( ja sen nimi on Tuhat sanaa viroksi). Tää on ihana. Tosin tässä ei ole suomeksi noita sanoja kun vaan takana luettelossa, muuten täs on siis kuvia ja siinä alla lukee viroksi mikä se on.

Kylpyhuone = vannituba
Hammastahna = hambapasta
Patteri (siis se mikä on kiinni seinässä lämmittämässä) = radiaator
Lipasto = kummut
Matto = vaip
Pesukone =pesumasin
Sadetin = vihmuti
Perhosen toukka = liblika vastne
Hiekkapaperi =liivapaper
Nukkekoti = nukumaja
Huuliharppu = suupill
Ankanpojat = pardipojat
Lepakko = nahkhiir
Kiitorata = maandumisrata
Kalastaa = kalur
Linnunpelätti = hernehirmutis
Pyyhekumi = kustutuskumm
Kirjat = raamatud
Pöytäkone = arvuti
Lahja = kingitus
Mansikka = maasikas
Vadelma = vaarikas
Kaulahuivi = kaelarätt
Kumisaappaat = kummisäärikud
Heittää = visata
Kuunnella = kuulata
Kaivaa = kaevata
Puhua = rääkida
Leikata = lõigata
Kontata = roomata
Odottaa = oodata
Puhaltaa = puhuda
Auki = lahti
Ensimmäinen = esimene
Oikea = parem
Vasen = vasak
Lyhyt = lühike
Syntymäpäivä = sünnipäev
Hääpäivä = pulmapäev
Sateenkaari = viherkaar
Kissanpentu = kassipoeg
Luistelu = uisutamune
Maailmanpyörä = ilmaratas

Toi viherkaar on ihan paras.

Nüüd sa siis peat eesti keelt õppima. Aga grammatik võib olla väga raske, sest sageli soome keel on "valesõber."
Elettih ved' enneigi hos ojan tagan oldih, ojapuuloi poltettih da ojaspäi piivua juotih!
Avatar
icepicked
Kielimiliisi
Kielimiliisi
 
Viestit: 1892
Liittynyt: 31 Tammi 2015, 21:38

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 13 Tammi 2018, 12:25

Pari päivää sitten kävin syömässä yläasteaikaisten kavereideni kanssa. Se oli tavallaan melko outoa, koska heidän seurassaan en pysty olemaan omana itsenäni. Olen heihin tutustunut aikana, jolloin en antanut kenenkään tietää minusta mitään hirveän tähdellistä. Oli kuin olisin pitänyt varsinkin koulussa jotain roolia yllä. Halusin, etteivät muut näe, kuinka paljon huonompi ja heikompi ihminen olen, kuin muut. Siispä olin koulumaailmassa jotain melko kaukana itsestäni olevaa. Se on tavallaan heidän seurassaan vieläkin. Olen oman elämäni takia heille jotain sanonut jostain. Ihan vaan että jos vaikka tuntuu että tarvitsen heidän seurastaan hetkeksi tilaa, he eivät ota sitä henkilökohtaisena loukkauksena.

Näin kamalaa painajaista. Siinä mun hammas lohkesi ja mun piti mennä hammaslääkäriin :(
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 14 Tammi 2018, 00:05

Tänään leikkasin aamupalaa tehdessä sormeeni ja osa ruuasta paloi pannulle etsiessäni laastaria. Parin tunnin jälkeen otin laastarin pois. Ei mennyt kuin hetki ja haava alkoi vuotaa mun valkoisille pyykeille, joita olin laittamassa pesuun. Valkoisille!! Verta vaan virtasi ja virtasi yllättävän paljon siihen nähden et haava vaan sormessa. Vähän aikaa sitten otin laastarin taas pois, koska laastari peukalossa hankaloittaa elämää. Mutta tää haava on ihan hirveen näkönen. Oon leikannut näköjään tosi viistosti ja ensin näkyy vaan ihoa mut sit siellä syvemmällä on pitkä pätkä ihan lihasta. Kohta pakko laittaa uusi laastari, etten repase tota iho-lihasriekaletta rikki. En aatellu et tää olis näin kamala, kun yleensä vaan jotain ihan pieniä haavoja. Siis onhan tääkin pieni mut hyi.

Oikeesti mun pitäis opetella varovaisemmaksi. Aina vahingossa leikkaan sormeen, poltan sormet, kolautan mun jalan pöydän kulmaan, kolautan pään johonkin, kaadan tuolin, kaadan pöydän, tipautan kaupassa appelsiinit lattialle jne. Ihan joka päivä ja koko ajan. Vaikka koko päivän vaan makaisin sängyssä, kolauttaisin vahingossa pään ja varpaat johonkin. Oon vaan tosi huithapeli ja kömpelö. Mun motoriset lahjat ei oo sieltä parhaimmasta päästä. Joitain asioita oon joutunut opettelemaan ihan olan takaa et oon selvinnyt muiden mukana. Vaikka luistelu. Mä opin kyllä jotenkuten luistelemaan kai ollessani neljä tai viisi, ja joskus myöhemmin mä olin luistelukoulussakin. Sit ala-asteella talvisin oon luistellut yleensä pari kertaa viikossa. Mut se on tosi vaikeeta. Mä en koskaan oppinut jarruttamaan ja mä kaatuilin koko ajan. Sit kun koulussa pelattiin vaikka jääkiekkoa, kukaan ei halunnut mua joukkueeseen, koska mä en voinut luistella lujaa, kun en mä sitten pysynyt pystyssä. Sama kaikissa muissa lajeissa peruskoulussa. Olin niin paska melkein kaikessa et kukaan ei halunnut mua joukkueeseen :lol: Olin muita parempi vaan kun heiteltiin amerikkalaista jalkapalloa, koska mä olin ainut, joka oli aiemminkin heitellyt sitä.

Mut niin. Liikunta oli kyllä sellanen missä mä en peruskoulussa pärjännyt. Ope sanoi aina et yritä parhaasi ni sillä irtoo 8 tai 9. Sit kun yritin parhaani niin se ei uskonut et en osaa paremmin :lol: Sit tietty no ala-asteella mä olin ylipainoinen. Esim 10-vuotiaan normaali painoindeksi on 14-20. Noh mun painoindeksi oli kai 26. Terveydenhoitaja sovelsi muhun aikuisten painoindeksiä, en tajua miksi, eikä se vakavasti koskaan puuttunut. Mut mä en sen takia pystynyt tekemään kaikkea samalla tavalla, koska vaikka mun paino oli ikään nähden paljon, niin lihaskasvu ei silti niin nuorena oo oikeessa suhteessa nopeempaa kun muilla. Eli mulla oli täysi työ jo siinä et jaksoin itseni kantaa ja sit olis pitänyt jaksaa vielä juosta. Heh heh. Sit kun olin aiemminkin ollut tosi kömpelö ja sit yhtäkkiä olin myös ylipainoinen ja mulla syntyi sit liikuntaan myös asennevamma, niin yritäppä siinä sitten olla olevinasi yhtä hyvä, kuin muut.

Mutta koska mä olin lapsena ylipainoinen ja kuulin siitä koko ajan, niin mun suhtautuminen mun kehoon ja ruokaan vääristyi. Eikä se oo vieläkään normaali. Tavallaan vaikka mä tiedän, että mä en ole vuosiin ollut ylipainoinen, isokokoinen tms, niin silti musta yhä välillä tuntuu siltä. Tuntuu et mä olen liian isokokoinen. Koska mä pelkään yhä sitä, että musta tulee suhteessa samankokoinen. Ja mä pelkään, että mä lihon, ja havahdun siihen vasta myöhemmin. Lapsenakin mä olin kakkosluokalla normikokonen, kolmosella mä en ollut, mutta nelosella mä havahduin siihen. Mä tajuan kyllä, että mun vaatekoko on xs ja painoindeksi vihdoin taas 19, mutta joku ääni mun päässä edelleen sanoo, että se on liikaa. Edelleen. Tässä vuosien aikana sen päänsisäisen äänen takia on tapahtunut paljon. Ala-asteella mä vähensin syömistä, silloin vielä aidosti sen takia, koska mä painoin liikaa ja se oli ihan terveellistä. Yläasteen alussa mä olin saanut paljon lisää pituutta ja mun paino oli laskenut. Mut passitettiin lääkäriin sen takia, koska terveydenhoitaja oli vakaasti sitä mieltä, että mä sairastan anoreksiaa. Noh lääkärissä tarvitsi käydä vain kerran, vakuutin syöväni ja olin normaalipainoinen, joten eipä siinä sitten. Seiskaluokalla mä varmaan ensimmäisen kerran aloin ahmia ja paastota. Ensin mä söin viikkoja tai kuukausia tosi niukasti, sit yhtäkkiä mä aloin syömään enemmän kun sielu sietää. Mä en koskaan kuitenkaan oksentanut sitä mitä mä söin, vaikka monta kertaa teki mieli. Sitten ahdistuin ja pelkäsin lihomista ja aloin paastota. Kasiluokalla mä taas söin muuten tosi niukasti, mutta kerran tai kaksi viikossa mä söin kaikkea mitä ikinä vaan löytyi, mielellään vaikka karkkia, sipsiä, pizzaa ysm ihan tolkuttomasti. Sen jälkeen mua aina ahdisti tosi paljon, olin vihainen itelleni et olin mättänyt suuhuni ihan helvetisti kaikkea. Sen takia lupasin et nyt syön taas vähemmän, mutta se kostautui aina sillä, että muutaman niukan päivän jälkeen ahmin. Silloin mä myös olin välillä 1-2 päivää täysin syömättä. Ysiluokalla mä sit ehkä jotenkin tajusin, että tää ei ole normaalia. Se taas näkyi siten, että ensin vähän aikaa yritin syödä normaalisti, sitten se lipsui ja söin liian vähän, sit aloin ahmia ja sit koetin taas syödä normaalisti. Ja samaa rataa. Amiksen ekan syksyllä mä olin ihan muista syistä avohoitojaksolla sairaalassa. Siellä mä ensimmäistä kertaa yritin selittää, että mulla on ongelmia syömisen kanssa. Jotenkin mua ei otettu tosissaan. En mä ehkä osannut aivan todenmukaisesti asiaa ilmaista, mutta sen yhden mielestä vähän mulla ei ole ongelmaa, koska mun paino on normaali enkä mä oksenna ruokaa. Mä kuitenkin ahmin, paastoan, koen ahdistusta syömisestä, valehtelen siitä oonko mä syönyt, piilotan ruokaa, rankaisen itseäni syömisestä, mun kehonkuva on häiriintynyt jne vähän aaltoilevasti mitä milloinkin eniten, eli ei mun syöminen normaaliakaan ole. Kevään aikana mä yritin muutamassa muussakin paikassa puhua, mutta ei mua oikein oteta tosissaan. No ei sitten. Syksylläkin puhuin, mutta ei. Kai tää ongelma sitten on mun ratkaistavana yksin. Tässäkin on tää, että mun paino yleensä on normaali, enkä oksenna, niin eii mulla mitään ongelmaa voi olla. No on vaan.

Kun mä muutin pois kotoa, monet asiat helpottui. Sosiaalinen fobia ja masennus etenkin. Mutta tää syömisongelma jäi. Varmaan, koska fobiaa ja masennusta mä olen päässyt käsittelemään ja niissäkin enää vaan kotiolot hidasti parempaa päin menemistä, mutta tää syömisjuttu ei oo riippuvainen kotioloista ja mä en ole käsitellyt sitä niin perinpohjin. Mä olen ensimmäistä kertaa oikeasti toissa syksynä myöntänyt itselleni, että tää on ongelma, mutta sittenkin annoin sen olla ja myönsin sen uudestaan viime syksynä. Kun taas masennuksen myönsin ongelmaksi 2014, ahdistuksen kai 2015. Onneksi mun syömisongelma ei ole niin paha kun voisi olla, ja välillä se on melkein poissa, mutta se on silti ongelma.

Tässä on tää järjestys, missä mä ongelmia käsittelen. Ensin masennukseen vaikuttaneet tekijät ja itse masennus, se miltä se tuntuu, oireet, miten se vaikuttaa, mitä sille voi tehdä jne. Sitten paniikkikohtausten hallinta. Mitä mä voin tehdä, kun tulee paniikkikohtaus, miten mä voin välttää niiden tulemista. Sitten sosiaalisten tilanteiden pelko. Miksi mä pelkään, mitä mä pelkään, mitä sille voi tehdä, miten se vaikuttaa jne. Sitten ihon raapiminen, nyppiminen, repiminen yms ja karvojen nyppiminen ahdistaessa. Sitten yleinen ahdistus. Miksi mua ahdistaa, mikä mua ahdistaa, mitä sille voi tehdä, miltä se tuntuu, mistä tietää et nyt pitää rauhottaa ahdistusta, miten ahdistusta voi hilllitä ja hallita. Sitten takasin niihin paniikkikohtauksiin. Miksi mulla on paniikkikohtauksia? Sitten vasta itse traumojen käsittelyyn. Miltä musta on tuntunut, mitä mä oon niiden jälkeen jäänyt pelkäämään, oliko ne mun vika jne. Ne oli sopivasti palautettu mieleen miettiessä syitä muihin asioihin, ja sit ne oli valmiina käsiteltäväksi. Sitten nyt tää syömisjuttu. Ja paljon lisää on tulossa. Tää menee vähän siinä järjestyksessä, mikä elämää eniten haittaa ja myös et missä kohtaa mitäkin oon valmis käsittelemään. Ja pikkuhiljaa oon ottanut uusia asioita tehokäsittelyyn, mutta kaikkia vanhoja ei oo loppuun käsitelty tietenkään, koska kaikissa on paljon samoja syitä ja seurauksia. Kun yhdessä asiassa edistyy, voi alkaa käsitellä seuraavaa, ja jatkaa sitä edellistä sitten niiden uusien yhteydessä.

Mutta tosi paljon on muuttunut. Esim kun vaihtui vuosi 2016, mua masensi niin maan perkeleesti, että mä en jaksanut tehdä mitään ylimääräistä, en siivota, nähdä kavereita, käydä koulua, mitään. Jos olin koulussa, mulla saattoi olla päivässä neljä (!!) paniikkikohtausta, en uskaltanut yksin käydä edes kaupassa, mun käytös oli ihan helvetin sekavaa ja nukuin koko ajan.

Nyt kun vaihtui 2018, niin ei mua juurikaan masenna, mulla on viimeksi ollut paniikkikohtaus varmaan lokakuussa, mä jaksan tehdä enemmän, mä käyn koulussa joka päivä ja jaksan jopa puhua siellä muille, kaupassa käynnissä ei mitään ongelmaa.

Monet asiat taas on aika samanlaisia. Syöminen ei ole mennyt eteenpäin ja hammaslääkäripelko on mennyt vain taaksepäin, samoin veren pelko. Tässä yksi päivä meinasin pyörtyä, kun joku puhui verestä. Moni muukaan asia ei ole muuttunut, mutta kaikki aikanaan, ei kaikki voi kerralla muuttua.

Mun veren pelko on kyl jotenkin jakautunutta. Joissain yhteyksissä veri on ihan hirveetä, joissain siedettävää. Nenäverenvuoto on siedettävää, mutta on se nyt kyllä kamalempaa, kuin aiemmin. Mulla tosin on koko ikä usein vuotanut verta nenästä, että eipä siinä auta kuin kestää. Mut lapsena en pelännyt verta samalla tavalla.

Ompas paljon tekstiä. Mut tätä varten on jöö. Saan ajatuksia ulos.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 14 Tammi 2018, 13:59

Minun terveydenhoitaja oli ala-asteella tosi tiukka. Näytti minulle käyriä (vaikka en tollona lapsena tajunnut niistä mitään) ja selitti kuinka olen vitun läski ja että minun pitäisi pudottaa painoa mutten saa laihduttaa. En syönyt karkkia kuin kerran kuussa ja harrastin hiihtoa viikottain, ja silti muka olin niin sairaanloisen lihava. Se yritti pistää minua jollekin lihavien lasten kuntokerhookin ja sain siitä itkukohtauksen, koska läskikerho olisi ollut samaan aikaan hiihtokoulun kanssa.

En tajua, miten kaikki muut (naiset) voivat olla niin sieviä ja siroja. Siis vaikka harrastaisivat liikuntaa tai olisivat ylipainoisia. Yritin esim viime kesänä liikkua enemmän tekemällä kyykkyjä ja juoksemalla. Lopputuloksena paino pysyi samana ja reisilihas kasvoi. Vaikka ruokavalioni koostui yhden päiväaterian lisäksi lähinnä kahvista. Lukiossa vedin mässyä ja juoksin saman verran, niin paino tippui 11 kg.
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 14 Tammi 2018, 21:00

Vieras kirjoitti:Minun terveydenhoitaja oli ala-asteella tosi tiukka. Näytti minulle käyriä (vaikka en tollona lapsena tajunnut niistä mitään) ja selitti kuinka olen vitun läski ja että minun pitäisi pudottaa painoa mutten saa laihduttaa. En syönyt karkkia kuin kerran kuussa ja harrastin hiihtoa viikottain, ja silti muka olin niin sairaanloisen lihava. Se yritti pistää minua jollekin lihavien lasten kuntokerhookin ja sain siitä itkukohtauksen, koska läskikerho olisi ollut samaan aikaan hiihtokoulun kanssa.

En tajua, miten kaikki muut (naiset) voivat olla niin sieviä ja siroja. Siis vaikka harrastaisivat liikuntaa tai olisivat ylipainoisia. Yritin esim viime kesänä liikkua enemmän tekemällä kyykkyjä ja juoksemalla. Lopputuloksena paino pysyi samana ja reisilihas kasvoi. Vaikka ruokavalioni koostui yhden päiväaterian lisäksi lähinnä kahvista. Lukiossa vedin mässyä ja juoksin saman verran, niin paino tippui 11 kg.


Syö vähän > Pelaa/teeläksyjä > syö vähän > pelaa/teeläksyjä > syö vähän -strategia toimii ihan hyvin.

Sun pitää kuitenkin syödä se 2500 kaloria päivässä, että voit laihtua jos et halua kuihduttaa itseäni ja juoda yhtä lasia vettä päivässä, koska elmistö kuluttaa vähemmän jos ei syö 2500 kaloria päivässä.

Eikä ole oikeastaan väliä mitä sen 2500 kaloria käyttää. Juoko energiajuoman, limsaa vai syökö sipsejä ja vähnetää sen normaalista ruokailusta. Ei minua ainakaan kiinnoasta, jos haluan juoda energiajuoman, että pysyn hereillä, syön sinä päivänä muuten vähemmän.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 14 Tammi 2018, 22:10

YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Vieras kirjoitti:Minun terveydenhoitaja oli ala-asteella tosi tiukka. Näytti minulle käyriä (vaikka en tollona lapsena tajunnut niistä mitään) ja selitti kuinka olen vitun läski ja että minun pitäisi pudottaa painoa mutten saa laihduttaa. En syönyt karkkia kuin kerran kuussa ja harrastin hiihtoa viikottain, ja silti muka olin niin sairaanloisen lihava. Se yritti pistää minua jollekin lihavien lasten kuntokerhookin ja sain siitä itkukohtauksen, koska läskikerho olisi ollut samaan aikaan hiihtokoulun kanssa.

En tajua, miten kaikki muut (naiset) voivat olla niin sieviä ja siroja. Siis vaikka harrastaisivat liikuntaa tai olisivat ylipainoisia. Yritin esim viime kesänä liikkua enemmän tekemällä kyykkyjä ja juoksemalla. Lopputuloksena paino pysyi samana ja reisilihas kasvoi. Vaikka ruokavalioni koostui yhden päiväaterian lisäksi lähinnä kahvista. Lukiossa vedin mässyä ja juoksin saman verran, niin paino tippui 11 kg.


Syö vähän > Pelaa/teeläksyjä > syö vähän > pelaa/teeläksyjä > syö vähän -strategia toimii ihan hyvin.

Sun pitää kuitenkin syödä se 2500 kaloria päivässä, että voit laihtua jos et halua kuihduttaa itseäni ja juoda yhtä lasia vettä päivässä, koska elmistö kuluttaa vähemmän jos ei syö 2500 kaloria päivässä.

Eikä ole oikeastaan väliä mitä sen 2500 kaloria käyttää. Juoko energiajuoman, limsaa vai syökö sipsejä ja vähnetää sen normaalista ruokailusta. Ei minua ainakaan kiinnoasta, jos haluan juoda energiajuoman, että pysyn hereillä, syön sinä päivänä muuten vähemmän.


En jaksa laskea niitä ja lämpimällä ruoalla lähtee paremmin nälkä
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 14 Tammi 2018, 22:23

Vieras kirjoitti:
YuriOnHomoJäällä kirjoitti:
Vieras kirjoitti:Minun terveydenhoitaja oli ala-asteella tosi tiukka. Näytti minulle käyriä (vaikka en tollona lapsena tajunnut niistä mitään) ja selitti kuinka olen vitun läski ja että minun pitäisi pudottaa painoa mutten saa laihduttaa. En syönyt karkkia kuin kerran kuussa ja harrastin hiihtoa viikottain, ja silti muka olin niin sairaanloisen lihava. Se yritti pistää minua jollekin lihavien lasten kuntokerhookin ja sain siitä itkukohtauksen, koska läskikerho olisi ollut samaan aikaan hiihtokoulun kanssa.

En tajua, miten kaikki muut (naiset) voivat olla niin sieviä ja siroja. Siis vaikka harrastaisivat liikuntaa tai olisivat ylipainoisia. Yritin esim viime kesänä liikkua enemmän tekemällä kyykkyjä ja juoksemalla. Lopputuloksena paino pysyi samana ja reisilihas kasvoi. Vaikka ruokavalioni koostui yhden päiväaterian lisäksi lähinnä kahvista. Lukiossa vedin mässyä ja juoksin saman verran, niin paino tippui 11 kg.


Syö vähän > Pelaa/teeläksyjä > syö vähän > pelaa/teeläksyjä > syö vähän -strategia toimii ihan hyvin.

Sun pitää kuitenkin syödä se 2500 kaloria päivässä, että voit laihtua jos et halua kuihduttaa itseäni ja juoda yhtä lasia vettä päivässä, koska elmistö kuluttaa vähemmän jos ei syö 2500 kaloria päivässä.

Eikä ole oikeastaan väliä mitä sen 2500 kaloria käyttää. Juoko energiajuoman, limsaa vai syökö sipsejä ja vähnetää sen normaalista ruokailusta. Ei minua ainakaan kiinnoasta, jos haluan juoda energiajuoman, että pysyn hereillä, syön sinä päivänä muuten vähemmän.


En jaksa laskea niitä ja lämpimällä ruoalla lähtee paremmin nälkä


Älä välitä niistä ja arvioi ne.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 15 Tammi 2018, 10:02

Se määrä ei ole 2500kcal kaikilla, vaan se riippuu monista asioista, esim iästä, painosta, aktiivisuudesta, aineenvaihdunnan nopeudesta jne. Mutta älkää herranjestas sitä ruvetko laskemaan. Se vie paljon aikaa, eivätkä luvut ole tarkkoja. Jos jossain ruoka-aineessa on vaikka 50kcal/100g, toisen lähteen mukaan luku voi olla 65kcal/100g. Sitten jos syö esim valmisruokaa, sen kalorimäärä voi heittää jopa monta sataa kilokaloria. Ja jos yrittää laskea kulutusta, se on vielä epätarkempaa. Jos jokin asia jollain kuluttaa vaikka 300kcal/h, sinulla se voi kuluttaa 150-500kcal/h, riippuu monista asioista, esim kuinka intensiivistä tekeminen on.

Näännyttäminen ei myöskään kannata. Se pistää kehon stressitilaan, jonka takia ei laihdu kunnolla, ja jos syö vähänkin enemmän, keho ehdoin tahdoin pitää kiinni kaikesta energiasta, minkä siitä saa.

Ja jopa minä tiedän, että pakonomainen painonpudotus tuo heikompia tuloksia, kun elämäntapamuutokset. Ei tarvitse olla edes isoja muutoksia. Vaikka sellaisia, että valitsee portaat hissin sijaan ja jos haluaa syödä herkkuja, niin syö joskus ensin vaikka porkkanan, koska silloin herkkuja ei teekkään mieli enää niin paljon. Silloin kun minä syön normaalisti ja järkevästi, yritän syödä tasaisesti pitkin päivää monipuolisesti, paljon kasviksia ja esim siemeniä. Kun ruuasta saa paremmin vitamiineja, siitä tulee kylläisemmäksi. Hiilihydraatteja ei kannata lähtökohtaisesti hankkia esim vehnästä, koska vehnän hiilihydraatit ovat nopeita ja ravintoköyhiä eli kohta on uudestaan nälkä. Hyvin rasvainen ruoka (esim mäkkisafka) aiheuttaa kehossa pahimmillaan viikkoja kestävän tulehdusreaktion, joka epätasapainottaa kehon toimintaa.

Mutta oikeasti ruuan pitää olla myös hauskaa. Kannattaa kokeilla kaikkia uusia makuja ja uusia ruokia. Ja mausteet. Yrtit on aika helppoja, esim rosmariini, ruohosipuli, timjami, rakuuna, korianteri, kumina, tilli ja oregano. Sit inkivääri, kurkuma, sitruuna, sipulit ja savupaprikajauhe on helppo saada menemään melkein mihin vaan. Ja uusia makuyhdistelmiä kannattaa kokeilla. Ruokakriitikkojen mukaan ruuasta ja jälkiruuasta saa mielenkiintoista yhdistämällä samaan ruokaan vastakohtia, esim pehmeä ja rapea, suolainen ja makea.

Ja herkuttelu on osa elämää. Kannattaa upottaa herkkuhetkiä pitkin viikkoa. Herkkuhetki voi olla mitä vaan pientä, pari palaa suklaata, muffini, chiavanukas. Mä ainakin olen viime aikoina rakastunut chiavanukkaisiin. Ensin voi tehdä vaikka smoothien ja sitten lisää siihen chiansiemeniä, jotka turpoavat ja siitä tulee vähän paksumpaa. Tein tässä yksi päivä sellaista hyvää chiavanukasta, jossa oli banaani, ananasta, puolen limen mehu, puolikas passionhedelmä, kauramaitoa ja chiansiemeniä. Noh, sitä ei yrittämälläkään voi epäterveelliseksi tuomita. Itse olen paljon koettanut etsiä perinteiselle karkki-, limu-, sipsilinjalle jotain muuta. Kohmeiset metsämansikat ja viinirypäleet käy karkista, jasmoothiet on aina hyviä kun itse tekee. Yksi oma herkkuni on sellainen, missä on banaania, vadelmia, kaurahiutaleita ja kauramaitoa. Ja uunikeittobanaanit vuohenvalkohomejuustolla :heart: Keittobanaani ei ole kauhean makea, ja se sopii hyvin voimakkaanmakuisten juustojen kanssa. Keittobanaanista voi myös tehdä sipsejä paistamalla pannulla pienessä määrässä öljyä ja maustamalla suolalla. Yksi parhaista asioista ikinä. Myös bataattiranut valkosipulidipillä on yksi mun suurimmista paheista. Ite kypsennän bataatit niin et ne ei oikeastaan ole ihan täysin kypsiä, vaan vähän rouskuu. Ja leikkaan ne oikeasti mäkkiranujen kokoisiksi. Sit kevyesti öljyä ja suolaa ja uuniin sopivaksi aikaa. Valkosipulidippiä taas saa maustamalla purkin kaura fraichea esim valkosipulilla, sitruunalla ja hunajalla.

Ja oikeesti ruokaa on niin monta hyvää sorttia. Ja ennen olin hirvee sokerihiiri, saatoin syödä karkkia viikossa vaikka puoli kiloa, mut kun jätin karkit ja muut niin makeet jutut pois ja rupesin syömään säännöllisemmin, enemmän oikeaa ruokaa ja hedelmäisiä jälkiruokia pari kertaa viikossa, niin eipä kauheesti karkkia, leivonnaisia tms tee mieli. Vaan niitä hedelmiä ja marjoja. Ja tietty just vaikka bataattiranuja. Ja onhan se nyt paljon parempi. Mulla myös nykyään tulee vaikka karkista aika pienestäkin määrästä huono olo, kun se on niin makeeta. Toki kyllä hedelmistäkin banaani on mun suuhun sellaisenaan vähän turhan makea. Yleensä tasapainotan sitä jollain happamalla, esim pihlajanmarjoilla tai sitruksilla. Ja inkiväärillä. Inkivääriä ja sitruunaa voi kyllä tunkea melkein kaikkeen, suolaiseen ja makeaan.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 15 Tammi 2018, 18:28

Tää on kyllä nyt oikeesti niin, että mun pitää keksiä joku mut haastava ammatti. On ihan vissi juttu, että mitä haastavampi juttu on, sitä paremmin mä keskityn ja sitä paremmin mä suoriudun. Mä olisin esim tosi paska kassatyöntekijä, koska joka päivä samaa, työssä ei kehity ja työ ei haasta mua. Mä en jaksaisi keskittyä, pyörisin ympyrää mun tuolilla sen sijaan et tekisin töitä. Mutta mä olisin esimerkiksi hyvä kirjoittamaan kirjoja ravinnosta, koska sitä varten mun pitää aina perehtyä aiheeseen, ja siten mä kehitän itseäni, mua kiinnostaa ja vuodesta toiseen ei olis vain samaa, vaan joka kirja on uusi erilainen projekti. Kirjailija myös pystyis vähän valita et milloin kirjoittaa. Mun ei esim tarvis kirjoittaa klo 13-14, vaan voisin käydä kävelyllä. Mut sit toisaalta voisin kirjoittaa vaikka koko yön, jos innostun.

Mutta mä olen ihan infernaalisen huono keskittymään joihinkin asioihin. Mä yllätyn usein itsekin, kuinka vähän mä keskityn. Tänäänkin koulussa ruotsissa piirtelin jotain junia, kun en ruotsiin keskittynyt, ja kahdesta tunnista ei jäänyt mulle mitään muuta, kuin ne junat, ja röra on ilmeisesti verbi. Yritin välillä keskittyä, mut puhe kaikui ku kuuroille korville ja ei ollut mitään hajua, mitä ope selitti. Sit pysyi sama luokka ja sama ope, mutta aine vaihtu, ja pystyin keskittymään ihan ongelmitta kaksi tuntia. Siinä käsiteltiin unta ja kansantauteja, ja ne kiinnostaa paljon enemmän, kun ruotsi.

Mulla on kotona jotain jännää ruokaa. Vähän kuin klassinen juustomakaroni, mutta siinä ei ole juustoa ja melkein puolet on kasviksia. Sain siihen kyl juustoa muistuttavan koostumuksen tehtyä, mutta ei siinä juustoa ole, koska mun juusto oli loppu. Mutta ei mitään hajua, mitä siinä on. En muista. En keskittynyt.

Olen hukannut lompakkoni. Tiedän sen olevan kotona, mutta en ole löytänyt. Olisin tänään halunnut käydä Stockmannilla ostamassa kassavaa, mutta ei nyt sitten vissiin. En oo ennen nähnyt kassavaa missään myynnissä ja haluaisin maistaa. Haluan maistaa ihan kaikkea. Kun kevät tulee, kerään käenkaalia ja laitan sitä leipätaikinaan. Siitä tehty leipä on kuulemma hyvää. Toki käenkaalia voi käyttää myös salaatissa. Haluan kokeilla.

Ajattelin tänään tehdä tapiokavanukasta kananmunilla. Se on ihan saatanan hyvää. Muistaakseni
1/2dl tapiokatärkkelystä (?? Tästä määrästä en ole varma, ja tärkkelyksen sijaan voi käyttää tapiokahelmiä, mutta määrä lienee eri)
Tölkki kookosmaitoa
1-2dl vettä
(Kaksi munaa)
Mausteita maun mukaan
Vettä, kookosmaitoa ja tapiokatärkkelystä keitetään, kunnes seos melkein kiehuu. Sitten lisätään munat ja mausteet, koko ajan sekoittaen. Kun seos alkaa kiehua, se siirretään välittömästi jäähtymään. Tätä voi sitten myös nauttia hedelmien kanssa ja kookosmaidon voinee vaihtaa johonkin muuhun, mutta kannattanee silloin laittaa vähän vähemmän, koska kookosmaito on melko paksua. Ihan hyvää ilman muniakin, mutta itse tykkään enemmän munien kanssa, sillä etenkin koostumus muistutti enemmän vanukasta. Ilman niitä tuli mieleen enemmän rahka. Kai. Siitä on paljon aikaa, kun tein viimeksi tapiokavanukasta.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 16 Tammi 2018, 23:27

Tajusin, että mä pelkään pyöräilyä. Mä tykkään pyöräillä, mutta se on pelottavaa, koska pelkään kaatumista. Pelkään kaatumista siksi, koska mä tiedän, että mulla on huono tasapaino ja mä kaadun pyörällä kuitenkin kohtalaisen usein siihen nähden, että mä osaan pyöräillä. Mä pyöräilen aina myös tosi hiljaa, koska pelkään et kovassa vauhdissa kaadun. Ja jos koetan pyöräillä vähän kovempaa, niin mun sydän hakkaa tuhatta ja sataa, mutta suurimmilta osin se johtuu siitä, että mua ahdistaa kun pelottaa että kaadun. Oon pari kertaa pyöräillessä saanut paniikkikohtauksenkin, mutta yleensä oon yhdistänyt sen johonkin muuhun kun itse pyöräilyyn.

Varmaan mä olen myös koko ikäni pelännyt luistella kovaa, koska pelkään kaatuvani. Minä tosin oikeesti kaadun usein, enkä mä vieläkään osaa kaatua oikein, kun meen ihan paniikkiin sen pienen hetken ajan, kun tajuan et nyt kaadun.

Mun kädet on ruvennut kramppaamaan. Etenkin peukalo, joka usein kramppaa keskelle kämmentä. Se on jotenkin vielä vituttavampaa et käsi kramppaa, kun se et jalka kramppaa. Etenkin uidessa mun jalat kramppaa aika usein. Mut kyllä krampit elohiiren voittaa. Kramppi sattuu, mutta menee ohi. Elohiiri ei satu, mutta vituttaa. Mulla on paljon elohiiriä jaloissa, käsissä ja jonkun verran kasvoissa. Vituttavimpia on, jos oikeassa kädessä on elohiiri, kun ei yleensä pysty kirjoittamaan.

Mä mietin joskus pari vuotta sitten, onko mulla tic-oireita. Aattelin sillon et aika vähän. Nyt aateltuna oikeestaan on ollut monia, mutta vähemmän muistan olleen jotain yksinkertaisia, esim olkien kohauttamista tai irvistystä, mutta kyllä niitäkin oli ja on. Enemmän on sellasia pitempiä liikesarjoja. Suurin osa niistä oli satunnaisempia, mutta osa yksittäisistä ihan päivittäin monta kertaa. Enää ei oo niin paljoa, mutta on. Ja kyllä se yksi niistä vieläkin ihan jatkuvasti on. Se on sellanen jännä, mikä lähtee alaselästä ja nousee sieltä ylöspäin ja kaikki siinä matkalla nykäisee tietyllä tapaa. Ja se on oikeestaan sellanen et jos mulla on silloin kädessä jotain, niin pahimmassa tapauksessa se lentää kyllä kädestä, joskus se enemmänkin tippuu ja vasemmassa kädessä olevat kyllä pysyy, mut vaikka paperi kyllä rypistyy. Monta kertaa on sillon puhelin lentänyt seinään. Onneksi ei ole mennyt rikki. Se siitä vielä puuttuisikin, että tahattomasti rikon puhelimen heittämällä seinään. Ja kyllä, se voi olla tahatonta, koska nykiminen ei ole tahdonalainen asia.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 17 Tammi 2018, 06:59

Ootko sinä kokeillut harjoitella tasapainoa? Esim seistä yhdellä jalalla tai sitten jotain (jooga) asanoita?

Tai ehkä korvissa on jotain häikkää. Tai ehkä sullakin puuttuu pikkuaivot niin kuin siltä kiinalaiselta naiselta XD
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 17 Tammi 2018, 07:26

Siis joo mä olen koko ikäni yrittänyt parantaa mun tasapainoa, mutta ei. Ja siis paikoiltaan pysyn vaikka yhdellä jalalla pystyssä, mutta liikkeessä mun tasapaino on heikompi.

Tuskin. Kai ne olis magneettikuvissa kattoneet et hetkonen, nyt ei ole kaikki oikein.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 18 Tammi 2018, 19:54

Joskus haluaisin kysyä itseltäni, että mitä helvettiä sä teet!! Eilen kävin kirjastossa kahdesti ja kummallakin kerralla lainasin neljä kirjaa. Ensin kolme villivihanneskirjaa ja yhden yrttikirjan, sitten kolme aspergeria ja/tai ADHD:ta käsittelevää ja yhden syömishäiriötä käsittelevän. Sitten kun tein tänään ruokaa, tein ensin salaatinkastiketta, mutta kun sain sen valmiiksi, menin jostain syystä lukemaan kirjaa ja unohdin salaattitarpeet ja salaatinkastikkeen pöydälle ja myöhemmin en edes tehnyt salaattia.

Nää kaksi esimerkkiä kertonee siitä, että mulla jää asiat kesken. Keskittyminen herpaantuu ja siirryn seuraavaan juttuun säheltämään. Jotkut jutut teen loppuun, ja joitain en. Tästä johtuen kotona on sotkuista. Saan aikaiseksi tiskikoneen täyttämisen, mutta sitten se odottaa kolme päivää tyhjentämistä ja tiskivuori kasautuu. Saan aikaiseksi, että lajittelen pyykit, mutten saa pestyä niitä vaan ne odottavat päiviä lajiteltuna lattialla. Saati että saisin vietyä ne myöhemmin pois pyykkinarulta. Saan siivottua keittiötasoista puolet, mutta sitten yhtäkkiä pitääkin päästä soittamaan ukulelea. Saatan tehdä kauppalistan, laittaa sen lompakkoon ja kaupassa unohtaa, että se on mukana, ja ostan ihan mitä sattuu. Viime viikolla mulla oli neljä kiloa porkkanoita jääkaapissa, kun olin ostanut lisää ja lisää, kun en muistanut et niitä on jo. Mä vaan pompin projektista ja tekemisestä toiseen, saamatta juuri mitään valmiiksi. Kiinnostavat jutut saan useemmin tehtyä. Elokuussa luin 350 sivua pitkän kirjan vuorokauden aikana aloittamisesta, vaikka myös nukuin ja kävin töissä. Lokakuussakohan luin taas viisi muumikirjaa. Mä tykkään lukea, mutta melkein kaikki aina jää kesken. Ja sit kans osaan soittaa ukulelella Suuri ja Mahtava ja senkin jaksoin opetella ihan kokonaan. Ehkä kolmanneksen kipaleista, mitä alan opettelemaan, opettelen kokonaan. Suurimmassa osassa luovutan alle viidessätoista minuutissa. Mä en ole hyvä soittamaan, mutta soittaminen on hyvää aivojumppaa.

Lapsenakin mä siirryin koko ajan tekemisestä toiseen. Ihan alaluokilla, kun vielä tein läksyjä, niin läksyt jäi usein kesken, kun yhtäkkiä siirryin vaikka katselemaan ikkunasta naapureita, miettimään mitä tekisin jos voittaisun lotossa tai vaikka kuuntelemaan äänikirjaa. Harrastuksissa jos piti vaikka judossa opetella jotain heittoa parin kanssa, saatoin eka keskittyä, mut sit ruvettiin usein parista riippumatta pelleilemään ja tehtiin vaikka kuperkeikkoja. Sit kun meiät ojennettiin taas harjoittelemaan, niin pari minuuttia ihan korkeintaan ja taas tein ihan muuta. Toki sit jos tehtiin ukemeja tai muuta sellaista, niin siihen mä keskityin. Ja sit taas vaikka juhlissa kuljin koko ajan juhlapaikkaa ympäri. Kävin vaikka eka juttelemassa minuutin mun äitin kanssa, sit menin hakemaan kakkua, kiipesin yläkertaan nähdäkseni ihmiset ylhäältä päin, sitten menin vaikka katsomaan millainen sauna siellä on ja sitten menin levittämään kaikki pelit. Kakku unohtui keittiön tuolille ja pelejä löytyi sängyn alta.

Mä en vaan osaa keskittyä kuin muutamiin asioihin pitkäjänteisesti. Mun on vaikee aloittaa mitään, ja jos alotan, homma jää yleensä kesken. Oon pari viikkoa oikein miettinyt. Oon nyt lukenut yhtä adhd:sta, Aspergerista ja Touretesta kertovaa kirjaa. Siinä kerrotaan paljon ihmisten omia kokemuksia niiden kanssa, millasia ongelmia ne on tuoneet, millaisia vahvuuksia ne voi olla ja mitä työkaluja siihen on, että saa helpommin elettyä. Etenkin mua kiinnostaa se, mitä sille voi tehdä. Mä tiedän, että mä olen aina ollut ihan saatanan huono vaikka viemään projekteja lopppuun, mutta mun pitää oppia tekemään siitä tekemisestä mielenkiintoista ja opetella motivoimaan itseäni, että mä jaksan keskittyä ja saan jutun loppuun. Mutta vastapainoksi mä olen taas ollut kuitenkin idearikas, luova, kokeilunhaluinen ja hyvällä tavalla impulsiivinen. Mä oon saanut runoideoita, mä olen kokeillut etenkin kaikkia ruokia mitä mieleen juolahtaa, jos mä olen innostunut jostain, niin mä olen voinut saada paljon aikaan nopeesti ja mä saatan ihan yhtäkkiä saada niin hyvän idean, että se on pakko heti toteuttaa. Ja jos mä innostun, mun keskittyminen on tosi hyvä ja joitain asioita mä jaksan tehdä vaikka kuinka paljon.

Musta yksi mielenkiintoinen juttu on se, että jos mulle annetaan helppoja tehtäviä, suoriudun heikosti, mutta mitä vaikeampia tehtäviä annetaan, sitä paremmin mä suoriudun. Se johtuu siitä, että mä tykkään haasteista, ja vaikeessa tehtävässä mun aivot saa enemmän tekemistä, jolloin mä jaksan keskittyä pyörimättä ja hyörimättä. Koulussa vaikka mun pitää pyöriä ja hyöriä ja tehdä kaikkea ihan muuta et jaksan ees välillä keskittyä siihen asiaan. Peruskoulussa mä mm piirsin labyrintteja, rakentelin kumeista torneja, vaihdoin koko ajan asentoa, leikin vetonetjulla, muovailin sinitarraa ja leikin ajatusleikkejä, ja siinä välissä aina välillä jaksoin kuunnella hetken ja tehdä tehtäviä turbonopeudella. Amiksessa se on vaihtunut enemmä pyörimiseen sen jälkeen, kun puhelimen kuulokereikä ja bluetooth tilttasi, enkä voinut enää kuunnella musiikkia, ja tarve kirjoittaa runoja on poissa. Musiikin kanssa mä jaksan keskittyä, koska musiikki on mielenkiintoista ja kivaa niin siinä ohessa pystyy tekemään tehtäviä ja välillä toisella korvalla kuuntelemaan opettajaa. Mut nyt mä vaan hyörin, keikun tuolilla, vaihdan koko ajan asentoa, roudaan tuoleja edestakaisin jne. Mä en vaan yksinkertaisesti jaksa keskittyä, jos vaan istun paikallaan. Paitsi mielenkiintoisiin asioihin ihan ongelmitta.

Oon miettinyt, miksi mä kirjoitan tänne Jööhön nyt paljon. Jaa'a. Kai mulla on vaan paljon asioita mielessä, ja meen asioissa eteenpäin kirjoittamalla. Täällä on ihan hyvä, kun on aina pieni mahdollisuus, että joku sanoo siihen jotain. Ja nooh mä puhun nykyään kyllä ihan koko ajan. Oon ollut aina tosi kova puhumaan, mutta 2013-2016 se puhuminen ei ollu niin kauheeta pulputusta koko ajan, koska silloin mä olen ollut niin loppu, että mä en ole edes jaksanut koko aikaa puhua. Siis pienenäkin mä olin sellanen, et etenkin jos piti mennä nukkumaan, niin mä höpötin ihan ummet ja lammet kun se viivytti sitä et piti mennä nukkumaan. Siis saatoin ruveta höpöttään jo seitsemältä ja puhua kaksi tuntia ihan jatkuvasti.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 19 Tammi 2018, 22:08

Päätin hankkia säännöllisen vuorokausirytmin. Aloitan sillä, että herään joka aamu klo 7.00, plärään puhelimella klo 7.20-7.40 ja sitten alan tehdä aamutoimia. Oon tosi hidas heräämään ja mun pitää antaa itselleni aikaa herätä. Oon kaksi viikkoa jo herännyt klo 7, viime viikonloppuna ilman herätystäkin. Ihminen on tutkimusten mukaan onnellisempi, jos vuorokausirytmi on säännöllinen ja silloin myös jaksaa keskittyä paremmin, ja neuropiirteet lievenee.

Oikeesti mun pitää opetella elämään ihan alusta. Multa on kauan puuttunut vuorokausirytmi ja rutiinit, ja mun toiminnanohjauksessa on vaikeuksia. Aloittaminen on vaikeaa ja kaikki jää kesken. Ja paljon muuta. Mutta ei sen tarvitse olla niin. Yritän löytää ratkaisuja. Mulla on ollut jo monta hyvää. Mä en enää juurikaan unohda avaimia, kun lähden kotoa, kun oon oppinut tarkistamaan ulko-ovella, että ne on mukana. Eihän sen oppimiseen mennytkään kuin kymmenen vuotta :lol: Ja kun aloin käyttäjä sovellusta, johon kirjoitan kauppalistan, ja siinä saa raksittua ne mitä on jo, niin kaupassakäynti on sujunut paremmin. Silloin kun muistan kirjoittaa kauppalistan. Joo puhelimen orja joo, mutta jos kirjoitan paperille, hukkaan paperin. Puhelinta en enää yleensä hukkaa. Kuusi vuotta se on vienyt sisäistää, että en jätä akku tyhjänä olevaa puhelinta vaikka sukkalaatikkoon. Asiat jää päähän pikkuhiljaa, ja vaatii usein satoja tai tuhansia toistoja, että jostain tulee tapa.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Tammi 2018, 23:17

Ylipäätään, kun huomioi muistuttavan asian paremmin. Minulle annettiin marraskuussa lappu, jossa oli aika terkkarille. Sen sijaan että olisin vain tunkenut sen laukkuun, ajattelin "Nonnii, eli terkkariaika on 15.1.2018" niin muistin sen yllättävän pitkään.
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 23 Tammi 2018, 19:27

Kävin tänään yhdessä vertaistukiryhmässä. Se oli ihan kiva.

Spotifyn satunnaistoisto toimii taas satunnaisena ja soittaa satunnaisesti, eikä vaan päätä, että tänään satunnaistoisto tarkoittaa Turmion kätilöitä, huomenna se tarkoittaa Summoningia ja ylihuomenna se tarkoittaa folk metallia, jossa on säkkipilli mukana. Olen nauttinut nyt aimoannoksia parasta soittolistaani, jossain on sisältöä noin 130h, ja sen paljous meni hukkaan, kun Spotify päätti, että tänään soitan vain Kotiteollisuutta. Kyseinen soittolista on valmis, kun siinä on 666h. Puoleen vuoteen en ole sitä juurikaan täydentänyt, mitä nyt vähän Deathstarsia ja Eisbrecheriä. Mutta nyt saan muistutusta, mitä kaikkea kivaa olen sinne tunkenut. Esim
The Time Lord - Pagan Altar
Maailman vittumaisin dj - Klamydia
Theories of old bones - Mourning Beloveth
Kurma: The Tortoise - Demonic Resurrection
Frenzy - Otep
Reign - Kodittomat
Riot - Lost Society
There Will Be Blood - Bloodred Hourglass
Ei saa luovuttaa - Traumateatteri
Call Of The Winter - Wolfheart

Kokeilen nyt sellaista tsydeemiä, että mulla on to do -lista joka päivällä. Siellä on ihan kaikki, mitä en automaattisesti tee, eli ihan kaikki hampaiden harjaus, vitamiinien ottaminen, tiskien koneeseen laittaminen yms. Toistaiseksi on toiminut ihan hyvin.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 29 Tammi 2018, 09:01

Vieras kirjoitti:Ylipäätään, kun huomioi muistuttavan asian paremmin. Minulle annettiin marraskuussa lappu, jossa oli aika terkkarille. Sen sijaan että olisin vain tunkenut sen laukkuun, ajattelin "Nonnii, eli terkkariaika on 15.1.2018" niin muistin sen yllättävän pitkään.


En vastannut tähän aiemmin, koska tiesin triggeröiväni itseni vastatessa. Mutta hienoa, että muistit sen :thumbup: Minä en muistaisi.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 31 Tammi 2018, 21:08

Vuoden kestänyt psykoterapia loppui maanantaina. Tukihenkilötoiminta loppuu varmaan ensi kuussa. Tukihenkilön tapaaminen on ollut aika kivaa ja sekin alkoi noin vuosi sitten. Me on paljon vaan käyty tyyliin kävelemässä metsässä, kaffella tai joskus on ollut jotain muuta, kerran käytiin sulkapalloilemassa, välillä on oltu kirjastossa, pari kertaa mun tukihenkilö on ollut mukana sossupalaverissa. No, ei niitä loputtomiin voinut jatkaa.

Pitäis varmaan soittaa yhteen paikkaan, että saisinko käydä psykologille puhumassa vaikka kerran kuussa. Teknisesti kun mulla on yhä hoitosuhde sinne. Ja no, mun mielenterveys on jo paljon paremmalla tolalla. Mutta jossain pitää käydä, ilman ei vielä arvaa jäädä. Mut yksi ihana paikka oli yksi vertaistukiryhmä, jossa olin viime viikolla. Se on kerran kahdessa viikossa ja se vaikutti tosi kivalta, että alan nyt siellä käymään. Kyseinen ryhmä ei varsinaisesti liity mielenterveyteen, vaan ihan muihin asioihin. Mutta sekin varmaan tulee auttamaan sitä et jaksaisin arjessa.

Oon ruvennut taas lukemaan joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Luin ensin yhden aspergerista ja adhd:sta kertovan kirjaa ihan sattumalta ennen nukkumaanmenoa parina iltana. Sitten luin pari Barry Trotteria. Oon ensimmäisen Barry Trotterin lukemisen aloittanut varmaan kymmenen kertaa, mutta vain kerran olen lukenut sen loppuu. Nyt aloitin lukemaan Loru sorbusten herrasta. Se ei ole ihan niin hyvä, kuin Trotterit, mutta se on lyhyt, joten kyllä se tulee luettua. Sitten olen lukenut myös adhd-kirjan, asperger-kirjan, pari villiyrttikirjaa ja yrttikirjan, lähinnä koulutunneilla, sillä valmassa on jonkin verran tyhjää aikaa. Alkaa muistua mieleen, miksi mä pienenä tykkäsin lukea.

Lapsena luin oikeastaan lähinnä fantasiakirjoja. Harry Potterit, Deltoran taikavyöt ja Nälkäpelit on moneen kertaan kaluttu läpi. Ala-asteella luin myös Goosebumpseja, paljon fantasiakirjoja, joita en enää muista, ja tietokirjoja. Olin vaan tosi hidas lukemaan. Siksi mä myös kuuntelin paljon äänikirjoja, tosin aina niitä samoja. Harry Potterit, Eemelit, Peppi Pitkätossut ja Muumit oon äänikirjoina kuunnellut lukemattomia kertoja. Jossain kohtaa jopa osasin toisen Potterin monista kohtia jo sanasta sanaan ulkoa, kun oli aika monta kertaa tullut kuunneltua.

Mutta eniten kuuntelin lapsena Popedaa. Se oli silloin mun suosikkibändi. Mun haaveena oli mennä laulamaan Ukkometso Tartu mikkiin -ohjelmaan. Toki Popeda tuli aika luonnostaan, sillä iskä kuunteli sitä paljon silloin. Ilmeisesti kun olin ihan pieni, se kuunteli jatkuvalla syötöllä CMX:ää, mutta siitä en muista mitään. Myös Teräsbetonia meillä soi.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 01 Helmi 2018, 16:46

Pikkusiskon pitäisi kanssa saada tukihenkilö. Mistä semmoisia saa? Lasum tanterot vaan valittaa minun äidille siitä että sisko tarvii tukea, vaikkei äidillä ole voimaa tukea sitä.

Minä olen jostain syystä pysynyt lukusuunnitelmassa. Jo puoltoista kuukautta kohta. Yleensä kusen touhun heti ensimmäisellä viikolla.
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja YuriOnHomoJäällä » 01 Helmi 2018, 17:40

Vieras kirjoitti:Pikkusiskon pitäisi kanssa saada tukihenkilö. Mistä semmoisia saa? Lasum tanterot vaan valittaa minun äidille siitä että sisko tarvii tukea, vaikkei äidillä ole voimaa tukea sitä.

Minä olen jostain syystä pysynyt lukusuunnitelmassa. Jo puoltoista kuukautta kohta. Yleensä kusen touhun heti ensimmäisellä viikolla.


Soita poliisille ja huostaanota siskosi. Voin hakea sen ja adoptoida.
"I like shattering diamonds aka myself" - Steven 2017
YuriOnHomoJäällä
 
Viestit: 329
Liittynyt: 07 Huhti 2017, 22:39

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 01 Helmi 2018, 20:26

Vieras kirjoitti:Pikkusiskon pitäisi kanssa saada tukihenkilö. Mistä semmoisia saa? Lasum tanterot vaan valittaa minun äidille siitä että sisko tarvii tukea, vaikkei äidillä ole voimaa tukea sitä.

Minä olen jostain syystä pysynyt lukusuunnitelmassa. Jo puoltoista kuukautta kohta. Yleensä kusen touhun heti ensimmäisellä viikolla.


Noo mun tukihenkilö on lastensuojelusta. Kai niitä jostain muualtakin saa, mutta niitä on tosi hankala saada.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Vieras » 06 Helmi 2018, 07:15

Ihaa kirjoitti:Se määrä ei ole 2500kcal kaikilla, vaan se riippuu monista asioista, esim iästä, painosta, aktiivisuudesta, aineenvaihdunnan nopeudesta jne. Mutta älkää herranjestas sitä ruvetko laskemaan. Se vie paljon aikaa, eivätkä luvut ole tarkkoja. Jos jossain ruoka-aineessa on vaikka 50kcal/100g, toisen lähteen mukaan luku voi olla 65kcal/100g. Sitten jos syö esim valmisruokaa, sen kalorimäärä voi heittää jopa monta sataa kilokaloria. Ja jos yrittää laskea kulutusta, se on vielä epätarkempaa. Jos jokin asia jollain kuluttaa vaikka 300kcal/h, sinulla se voi kuluttaa 150-500kcal/h, riippuu monista asioista, esim kuinka intensiivistä tekeminen on.

Näännyttäminen ei myöskään kannata. Se pistää kehon stressitilaan, jonka takia ei laihdu kunnolla, ja jos syö vähänkin enemmän, keho ehdoin tahdoin pitää kiinni kaikesta energiasta, minkä siitä saa.

Ja jopa minä tiedän, että pakonomainen painonpudotus tuo heikompia tuloksia, kun elämäntapamuutokset. Ei tarvitse olla edes isoja muutoksia. Vaikka sellaisia, että valitsee portaat hissin sijaan ja jos haluaa syödä herkkuja, niin syö joskus ensin vaikka porkkanan, koska silloin herkkuja ei teekkään mieli enää niin paljon. Silloin kun minä syön normaalisti ja järkevästi, yritän syödä tasaisesti pitkin päivää monipuolisesti, paljon kasviksia ja esim siemeniä. Kun ruuasta saa paremmin vitamiineja, siitä tulee kylläisemmäksi. Hiilihydraatteja ei kannata lähtökohtaisesti hankkia esim vehnästä, koska vehnän hiilihydraatit ovat nopeita ja ravintoköyhiä eli kohta on uudestaan nälkä. Hyvin rasvainen ruoka (esim mäkkisafka) aiheuttaa kehossa pahimmillaan viikkoja kestävän tulehdusreaktion, joka epätasapainottaa kehon toimintaa.

Mutta oikeasti ruuan pitää olla myös hauskaa. Kannattaa kokeilla kaikkia uusia makuja ja uusia ruokia. Ja mausteet. Yrtit on aika helppoja, esim rosmariini, ruohosipuli, timjami, rakuuna, korianteri, kumina, tilli ja oregano. Sit inkivääri, kurkuma, sitruuna, sipulit ja savupaprikajauhe on helppo saada menemään melkein mihin vaan. Ja uusia makuyhdistelmiä kannattaa kokeilla. Ruokakriitikkojen mukaan ruuasta ja jälkiruuasta saa mielenkiintoista yhdistämällä samaan ruokaan vastakohtia, esim pehmeä ja rapea, suolainen ja makea.

Ja herkuttelu on osa elämää. Kannattaa upottaa herkkuhetkiä pitkin viikkoa. Herkkuhetki voi olla mitä vaan pientä, pari palaa suklaata, muffini, chiavanukas. Mä ainakin olen viime aikoina rakastunut chiavanukkaisiin. Ensin voi tehdä vaikka smoothien ja sitten lisää siihen chiansiemeniä, jotka turpoavat ja siitä tulee vähän paksumpaa. Tein tässä yksi päivä sellaista hyvää chiavanukasta, jossa oli banaani, ananasta, puolen limen mehu, puolikas passionhedelmä, kauramaitoa ja chiansiemeniä. Noh, sitä ei yrittämälläkään voi epäterveelliseksi tuomita. Itse olen paljon koettanut etsiä perinteiselle karkki-, limu-, sipsilinjalle jotain muuta. Kohmeiset metsämansikat ja viinirypäleet käy karkista, jasmoothiet on aina hyviä kun itse tekee. Yksi oma herkkuni on sellainen, missä on banaania, vadelmia, kaurahiutaleita ja kauramaitoa. Ja uunikeittobanaanit vuohenvalkohomejuustolla :heart: Keittobanaani ei ole kauhean makea, ja se sopii hyvin voimakkaanmakuisten juustojen kanssa. Keittobanaanista voi myös tehdä sipsejä paistamalla pannulla pienessä määrässä öljyä ja maustamalla suolalla. Yksi parhaista asioista ikinä. Myös bataattiranut valkosipulidipillä on yksi mun suurimmista paheista. Ite kypsennän bataatit niin et ne ei oikeastaan ole ihan täysin kypsiä, vaan vähän rouskuu. Ja leikkaan ne oikeasti mäkkiranujen kokoisiksi. Sit kevyesti öljyä ja suolaa ja uuniin sopivaksi aikaa. Valkosipulidippiä taas saa maustamalla purkin kaura fraichea esim valkosipulilla, sitruunalla ja hunajalla.

Ja oikeesti ruokaa on niin monta hyvää sorttia. Ja ennen olin hirvee sokerihiiri, saatoin syödä karkkia viikossa vaikka puoli kiloa, mut kun jätin karkit ja muut niin makeet jutut pois ja rupesin syömään säännöllisemmin, enemmän oikeaa ruokaa ja hedelmäisiä jälkiruokia pari kertaa viikossa, niin eipä kauheesti karkkia, leivonnaisia tms tee mieli. Vaan niitä hedelmiä ja marjoja. Ja tietty just vaikka bataattiranuja. Ja onhan se nyt paljon parempi. Mulla myös nykyään tulee vaikka karkista aika pienestäkin määrästä huono olo, kun se on niin makeeta. Toki kyllä hedelmistäkin banaani on mun suuhun sellaisenaan vähän turhan makea. Yleensä tasapainotan sitä jollain happamalla, esim pihlajanmarjoilla tai sitruksilla. Ja inkiväärillä. Inkivääriä ja sitruunaa voi kyllä tunkea melkein kaikkeen, suolaiseen ja makeaan.


Netin mutumitoilla tulisi minun syödä 2300, ruokaiväkirjan mutumitalla syön ainakin arkipäivisin jatkuvasti alle 1500. Tässä on kyllä jotain mätää.
Vieras
 

Re: Uusi jöö

ViestiKirjoittaja Ihaa » 06 Helmi 2018, 08:47

Miksi syöt alle 1500? Se on aika harvoille riittävä määrä, ja monilla se vain laittaa kehon stressitilaan.
Pakka on sekasin
Avatar
Ihaa
Appelsiinikeisari
 
Viestit: 1186
Liittynyt: 17 Kesä 2015, 12:00
Paikkakunta: Ihaan piha

Seuraava

Paluu Hiekkalaatikko

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron