Vihreä elokuun kruunu joen rannalla

[Vieras]

siellä rannalla vihreän joen
löysin hietikolta rakastelun jäljet
kalpenin huolesta
tahdon, mä tahdon, mä tahdon vain sut
unohdat kaiken, kirves kohoaa, vahingossa vain
vannon vaik' taivaassa

keskeltä kumpujen, mullasta maan, minne paha haudattiin
katsot molemmilla silmillä
syvään tyhjyyteen edessäsi, etkö muistaisi minua, sillä en saa mielestä sinua
en saa en saa
sillä olen tuntenut sut
näillä käsillä sua koskettanut
enkä voi unohtaa
tahdon sut tähän taloon takaisin
elossa taas vaikka toisinkin
kunpa voisinkin
vaan mikään ei vie sitä pois

huone pimeä metsä, talo pimeä maa, olkinainen tanssii sekaan auringonkukkien
minulle ilkkuen, nauraen, helkkyen, välkkyen
tule minun kanssani, tule minun kanssani
kasvoillani voin tuntea tuulen
poltan loppuun tupakin
puhalsin, puhalsin
kirves vaeltaa yli vartalosi vieraan maan
minä tai olkinainen
aivan sama mitä tapahtuu
en jaksa muistaa, välittää
Nyt hengähdän

En tahdo nähdä enää yhtään alastonta
en tahdo nähdä enää yhtään kuollutta
silmäkulmastani kuitenkin aina näen kuiskailevan harmaan pikkuväen
mua seuraa, mua vainoaa
esineet liikkuu kun ei katsele
lakana koittaa mut kuristaa
kellot laukkaa
vielä joskus löydän laakson piilossa pensaiden takana
tähän tarvitaan vahvempaa humalaa
minä viinakaapille meen
viina menee ensin poskiin sieltä aivoihin, ja sieltä käsin vaikuttaa se kaikkiin vaivoihin
On mukavaa ajaa sinisellä autolla
ajan yötä vastaan
ei yksinään jaksa kantaa koko valon maailmaa valot tulevat vastaan
ajan sataa luoksesi, silitätkö hiuksiani mun
valo kirkas pimeyden minusta karkoittaa
ajan vastaan
ajan sataa
vastaantulijoiden kaistalla

[icepicked]

Parempi kuin Paavo Haavikon sössötykset.

[Vieras]

Parempi kuin Paavo Haavikon sössötykset.

Omaa ei ole lausekaan